|
Post by Hass on Apr 3, 2010 19:16:41 GMT 2
[Anyone...? :3]
Leo nautti täysin rinnoin vapaudestaan. Kuunneltuaan edeltävät päivät ystäviensä ylistystä tai valitusta pareistaan, osasi hän arvostaa suuresti vapauttaan, jonka oli suonut hänelle viime vuoden oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajuus. Teoriassa Leo oli siis oppilaskunnan hallituksen, eli tilaisuuden järjestäjän, ominaisuudessa edustaja ja välttänyt pakkoparituksen. Kyllä hän oli harkinnut jonkun naispuolisen kaverinsa pyytämistä, mutta siitä olisi taas tullut kaikenlaista ylimääräistä huolehtimista. Ilkkuakseen kavereilleen, jotka oli suorastaan pakotettu pitämään kravaattia, Leo oli jättänyt kravaatin pois. Hän vilkaisi peilistä nopeasti hiuksiaan ja nähtyään niiden olevan kunnossa, hän nappasi avaimensa housujensa taskuun ja katosi käytävään sulkien huoneen oven takanaan. Harmaassa, mittatilauspuvussaan ja valkoisessa paidassa, jonka ylimmät napit olivat auki - portaat alas ravaava Leo erottui muiden asuinrakennuksessa pyörivien poikien joukosta helposti. Hän yritti loikata heti ulko-oven edessä olevan vesilammikon yli ja joutui kumartamaan hieman päätään, ettei osunut roikkuvaan kukka-amppeliin. Leo ei pitänyt kiirettä kävellessään pihatiellä, sillä sää oli mukavan leuto ilman sadetta ja hän sai pelata soolona tänään.
Saliin hän luikahti ja pysähtyi melkein heti paikoilleen. Leo antoi katseensa kiertää salissa ja vihelsi itsekseen hiljaa ja matalasti. Kuka tahansa koristelun olikin tänään hoitanut, oli tehnyt ihailtavaa työtä. Oli nerokas idea sekoittaa materiaaleja keskenään ja Leon oli pakko myöntää, että nämä neljännet syystanssit hänen omalla Saint Walden's-urallaan näyttivät kaikista vaikuttavimmilta. Leo nyökkäsi tervehdykseksi parille kaverilleen ja virnisti leveästi heille, toinen käsi puvun housujen taskussa. Poika suuntasi virneen kera tarjoilupöydän luokse ja otti vastaan boolilasin, jota haistoi varovasti. Hänellä oli epäilyksensä, että boolien terästämisen Houdini - Kerr - oli taas ehtinyt asialle ja pieni kulaus todisti Leon epäilyksen oikeaksi.
|
|
|
Post by Darcy on Apr 3, 2010 19:42:29 GMT 2
[ Must päästä kirjotteleen tansseihin, niin tungen tänne, jos kelpuutat. o/ ]
Ennen kuin juhlat olivat ehtineet edes kunnolla alkaa, oli Jocey jo vauhdissa. Hän oli hipsinyt saliin ennen aikojaan ja väijynyt ensimmäisiä sisään tulevia pareja ovien luona, räppäisten laadukkaimmat kuvat aina kun porukka astui sisälle - ihmiset ilmeet olivat näkemisen arvoisia. Näistä pippaloista tulisi vielä jymymenestys, eikä kukaan unohtaisi niitä hetkeen; ei ainakaan jos se hänestä olisi kiinni. Nyt Jocey puikkelehti pikkuhiljaa täyttyvässä salissa pörräävien ihmisten ohitse ja välitse, koettaen aurata tiensä tarjoilupöydän luokse. "Ah, anteeksi, minä menen tästä...", hän huikkasi pahoittelut yhdelle ihastuttavalle parille, sujahtaen heidän yhteen liitettyjen käsiensä alitse. Kaikki tuntuivat jäykistyvän kauhusta aina kun näkivät Joceyn ja hänen kameransa, mikä mahtoikaan olla syy?
Pyydeltyään vielä pariin kertaan anteeksi ja väistettyään täpärästi yhtä ilman halki viuhahtavaa kättä, Jocey vihdoin löysi tiensä tarjoilupöydille. Hän vilkuili ympärilleen ovela ilme kasvoillaan, yrittäen paikantaa jotain kuvaamiskelpoista, löysäten toisella kädellään solmiotaan, kunnes se antoi periksi. Joillekin oppilaille tuntui olevan erittäin epämiellyttävää pukea puku päälleen, mutta Joceyta asia ei liiemmin vaivannut, hän oli joutunut pienestä asti juoksemaan ties missä tärkeissä tapaamisissa ja hienoissa juhlissa. Ainoastaan solmio ei ollut kovin hyvä ystävä, hän nimittäin kiristi sen aina aivan liian kireälle, kunnes oli tukehtumispisteessä. Vaaleita kiharoitaan pörrötellen Jocey silmäili tarjoilupöydän antimia aikeinaan napata itselleen jotain suuhunpantavaa, mutta hänen silmiinsä iskikin sen sijaan boolin luona nyhjäävä siistin näköinen nuorukainen, joka oli juuri saanut lasillisen käteensä. Uteliaana Jocey kohotti hieman kulmiaan ja jätti napostelun mielestään, lähtien astelemaan pöydänviertä juomaansa siemailevaa poikaa kohden. Mennessään hän asetteli kameransa kuvausvalmiuteen ja räpsäisi yhden kuvan päästyään tarpeeksi lähelle.
"Oh, missä onkaan tanssiaisparisi?" Hymyntapainen suupielessään Jocey katseli toista lievästi sanottuna uteliaana, laskien kameransa alas. Oli kummaa nähdä porukkaa yksinään tansseissa, vaikka olihan hän itsekin yksin, mutta paparazzit eivät yleensä liikkuneet pareittain.
|
|
|
Post by Hass on Apr 3, 2010 20:39:30 GMT 2
Leo ravisteli hymyillen päätään, kun bongasi 14-vuotiaita pareja yhdessä kasassa salin toisessa päässä. Pojat ja tytöt olivat jakautuneet kahteen, aina välillä vilkuiltiin epäluuloisesti omaa paria ja kikatettiin. Onneksi vanhemmat oppilaat pystyivät jo unohtamaan sukupuolten väliset erot ja sosialisoimaan keskenäänkin. Leo vilkaisi kertakäyttömukista tarjottua booliaan ja otti uuden rohkeasti huikan Leon makuun liian makeasta boolista, mutta muistutti itseään tahdin hidastamisesta. Se tässä puuttuikin jos Leo päättäisi ottaa hiukan rennommin kuin olisi sopivaa... Ei sitä sopisi aiheuttaa traumoja muille. Onneksi Leolla oli suhteellisen hyvä viinapää.
Salamavalo yllätti Leon ja sai pojan räpäyttämään silmiään. Kesti ennen kuin Leo tajusi mitä tapahtui ja poika virnisti kuvaajalle nopeasti. Hän ei ollut koskaan vieroksunut kuvattavana olemista - osasyynä se, että Leosta sai otettua helposti edustavia kuvia, vaikka hän kuinka yrittäisikin irvistellä ne aina näyttivät hyviltä ja hauskoilta. Se ja Leon tasainen itseluottamus saivat hänet nauttimaan huomiosta. Vaikka tiedä sitten kuinka koulunjohto arvostaisi kuvaa, jossa oppilaskunnan hallituksen edustaja siemaili terästettyä boolia. Sillä se kyllä tulisi tietoon, viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäistä vuotta olevat oppilaat tekisivät lumienkeleitä vesilätäköissä ykköset niskassa. Sitä sattui aina tasaisin väliajoin koulun juhlissa ja aina yritettäisiin suojella boolia, mutta aina joku, tai siis eräs, onnistuisi iskemään kultasuoneen. "Minun parini?" Leo varmisti, että oli kuullut oikein ja vilkaisi uudelleen valokuvaajana toimivaa poikaa. "Minulla ei ole paria", Leo yritti hiukan korottaa ääntään, että keskustelukaveri kuulisi hänet yleisen puheensorinan ja musiikin yli. Graden ei viitsinyt huomauttaa, että ei kuvaajallakaan näyttänyt olevan paria. Ehkä joku muukin oli onnistunut siis livahtamaan pariutumispakosta. Se oli muutenkin aina niin tuska, jos ei onnistunut saamaan parikseen tuttua tyttöä. Yleensä Leo olikin pyytänyt ajoissa kavereitaan, mutta nyt hän oli normaaliakin myöhempään liikkeellä. Aina välillä onnistui saamaan pariksi tytön, joka ei ollut kuullut missä joukkueessa Leo pelasi ja alkaisi kuvitella liikoja vaikka kyseessä olisikin pakkoparitus. "Kun hymyilee tarpeeksi kauniisti, selviää yllättävän helpolla monestakin asiasta - vaikka sinä näytät hyödyntäneen sitä neuvoa jo etukäteenkin", Leo lisäsi ja kohotti boolimukiaan, kun kuvaaja vaikutti selvästi olevan ilman paria.
|
|
|
Post by Darcy on Apr 3, 2010 22:40:20 GMT 2
Jocey nyökytteli tahdissa, kun toinen toisti hänen kysymyksensä, ilmeisesti varmistaakseen kuuluvuuden. Ei siis paria ollenkaan? Blondi kohotti hieman kulmiaan, muttei sanonut vielä mitään. Hänestä boolia siemaileva herra näytti jotenkin tutulta, eikä kovin etäisestikään, mutta henkilöllisyys ei tullut ihan vielä tajuntaan asti. "Ah, unohdin aivan esitellä teidät", Jocey pahoitteli ja jätti kameran kaulaansa roikkumaan, siirtäen käsiään ilmassa niin, että näytti suunnilleen siltä, kuin hän olisi juuri kietaissut kätösensä vieressään seisovan näkymättömän parinsa hartioiden ympärille. "Tässä on Judy, minun tanssiparini. Ja Judy, tässä on herra..?" Jocey heilautti kättään ilmassa kysyvänä eleenä ja katsoi tutun näköistä nuorukaista merkitsevästi. Eihän nimi sinänsä ollut mitenkään välttämätön, mutta ehkä se paljastaisi hieman, miten toinen näytti niin tutulta.
Jocey luopui roolistaan hetken elämöinnin jälkeen ja asetti vasemman kätensä tarjoilupöytää vasten, ottaen siitä hieman tukea. "Olet oikeassa, täytyy myöntää", hän hymähti, "kauniilla hymyllä tosiaan saa ihmeitä aikaan." Aina ei tosin tarvinnut edes hymyillä, riitti kun katsoi tarpeeksi palvovasti, se osui joihinkin ihmisiin hyvin tehokkaasti. Hieman hymyillen Jocey kääntyi kokonaan tarjoilupöydän puoleen ja kaappasi itselleen yhden kertakäyttöisen mukin, kaataen siihen hieman boolia. Mitä ilmeisimmin terästettyä, kuten jokainen juhlasalissa sillä hetkellä pyörähtelevä tuntui tietävän. No, juhlista tulisi ainakin mukana rennot. "Jos haluan tanssia, minun täytyy ilmeisesti käydä vain ryöväämässä joku sievä neito jostain nurkasta", Jocey mietti ääneen, katsellen ympärillä parveilevia ihmisiä tutkivasti. Ei sillä, että hän olisi itse tanssilattialle kaivannut, mutta luultavasti hän vielä retkahtaisi illan aikana. Ongelma oli vain siinä, ettei Jocey oikein hallinnut tanssiaskeleitaan, eikä hän halunnut nöyryyttää ketään, joten oli paljon parempi saapua yksin. Ja mikäpä sen parempi tekosyy, kuin valokuvaus.
|
|
|
Post by Hass on Apr 4, 2010 18:47:57 GMT 2
Leo vaihtoi painoaan jalalta toiselle ja avasi takkinsa alemman napin, jotta sai pidettyä toisen kätensä helpommin taskussa. Hän leikki sormellaan kertakäyttömukin reunalla ja katsoi sitten valokuvaajaa pää aavistuksen kallellaan, ikään kuin yrittäen päästä toisesta selville. Se oli aika yleinen tapa Leolle, vaikkei hän oikeastaan kovin hyvä ihmistuntija ollutkaan. Nyt Leo kumminkin yritti miettiä paljonko kamerakaulassa toikkaroiva poika olikaan ehtinyt juomaan boolia. Ei hän silti voinut olla virnistämättä toisen leikkimieliselle pelleilly (ainakin Leo toivoi, ettei poika ollut tosissaan). "Ihastuttavaa tavata, neiti Judy. Näytätte kovin viehättävältä tänä upeana iltana", Graden tervehti näkymätöntä tanssiparia ja suoritti oikeaoppisen hovikumarruksen, toinen käsi vatsalla ja toinen käsi selän takana kämmenet suorina ja lantiosta taivutettuna. "Olipas töykeää olla esittelemättä persoonaani, suonette anteeksi. Leo Graden palveluksessanne, madame", nuori mies ilmoitti ja vilkaisi sitten valokuvaajaa vihjeeksi, että leikinteosta huolimatta esittely oli suunnattu enimmäkseen pojalle sillä Leo ei ollut vielä niin sekaisin päästään, että keskusteli sujuvasti olemattomien mielikuvitusystävien kanssa.
Graden otti uuden huikan boolistaan ja pörrötti kädellään huomaamattaan hiuksiaan, jotka olivat aikaisemmin olleet ihan siististi. No eiväthän olleet enää. Leo ei tiennyt olisiko hänen pitänyt mainita pojalle boolin vahvuudesta, sillä häntä ei huvittaisi kanniskella sammuneita oppilaita huoneisiinsa. Ei, sitä hän oli tehnyt jo tarpeeksi muuallakin. Mutta ei toinen vaikuttanut humalaiselta ja turha oli nojata näkymättömiin ihmisiinkään, olihan Leokin vastannut samalla mitalla! Niin tai sievä poika tanssimaan - ja jatkamaan sitä tanssimista valomerkin jälkeenkin... Leo mietti itsekseen ja virnisti tahattomasti pienesti. Ei sillä, että hän olisi iskenyt seuraa koulun juhlista. "Niin, jos pitää tanssimisesta. Minulle on vain helpotus välttyä pakollisista tansseista. On kahdenlaisia ihmisiä, jotka eivät osaa tanssia. On niitä, jotka eivät vain osaa tanssia ja sitten on minunlaisiani - ihmisiä, joiden tanssiminen päätyy aina katastrofiin", Leo nauroi leppoisasti ja vilkaisi tanssilattian suuntaan, johon muutama pari oli jo eksynyt.
|
|
|
Post by Darcy on Apr 4, 2010 23:41:19 GMT 2
Leo. Graden. Haa-a, tämä oli se koulun oppilaskunnan tyyppi! Älykästä Jocey, oikein älykästä. "Hm, mietinkin että näytit tutulta. Oppilaskunnasta, eikö?", hän vielä varmisti hieman kulmiaan kohottaen, "Olen Jocey Greenwood, se hullu." Oli ihan normaalia paljastaa kortit jo esittelyn yhteydessä, eipähän tulisi sitten myöhemmin yllätyksenä. Toteamus piti vielä suhteellisen hyvin paikkansa, joten ainakaan hän ei valehdellut. Ja olihan toinen jo saanut tästä yksityiskohdasta pientä vihiä hänen äskeisen pariesittelynsä jälkeen, eli asiaa oli turha pimittää. Jocey hymyili hieman ja kohotti täyttämänsä boolimukin huulilleen. Sen sisältämän nesteen olisi ilmeisesti pitänyt olla suunnilleen mehua, mutta joltakulta oli tainnut lipsahtaa hieman ylimääräistä sekaan. Litku maistui aika pahasti alkoholilta, mutta kyllä sitä joi jos ei parempaa saanut. Kaadettuaan mukillisen kurkkuunsa, blondi pyörähti ympäri ja täytti kertakäyttömukin uudelleen.
Hän kohautti hieman olkiaan Leon kommentille tanssimisesta. "Katastrofejakin on olemassa kahdenlaisia; on positiivisia ja negatiivisia", Jocey huomautti mukinsa takaa ennen kuin kaatoi lisää juomaa suuhunsa. Luojan kiitos hänellä oli suhteellisen hyvä viinapää, kurkusta saisi kadota alas aika monta tällaista ennen kuin hän olisi epävakaassa olotilassa. Tai siis, epävakaammassa kuin normaalisti. "Minä kuulun siihen ensimmäiseen kategoriaan, tanssitaitoni ovat aika olemattomat", hän myönsi hieman irvistäen, kuin olisi muistellut jotain ilkeää muistoa. Yleensä kukaan ei halunnut tanssia hänen kanssaan, sillä oli yleisessä tiedossa, että Jocey oli surkea asettelemaan jalkojaan musiikin tahtiin. Kyllä hän karkuun osasi juosta ja vikkelästikin, mutta tahdikas liikkuminen ei ollut häntä varten.
|
|
|
Post by Hass on Apr 9, 2010 15:39:41 GMT 2
"Joo, jotain sinne päin", Leo myönsi jaksamatta alkaa selittämään, miten hän ei periaatteessa juuri sillä hetkellä ollut oppilaskunnassa, mutta olisi silti vastuutekijänä ennen kuin uusi puheenjohtaja valittaisiin. Gradenin käsi eksyi jälleen hiuksien sekaan hänen huomaamattaan ja siististi juhlalookista ei ollut tietoakaan, vaikka varta vasten poika oli kyninyt kuontaloaan kamman kanssa vasta hetki sitten. "Olen nähnyt nimesi jossain papereissa, mutta en ole kyllä osannut yhdistää kasvoja nimelle ennen kuin vasta nyt", Leo pahoitteli kohteliaasti: "Ja eikö se ole sentään hyvä, että jokaisella on edes joku rooli kuin ettei olisi ollenkaan." Kaikesta kohteliaisuudestaan huolimatta Leo ei voinut olla naurahtamatta huvittuneesti, kun Greenwood alkoi selvästi pääsä boolin makuun innostuessaan oikein ottamaan lisääkin - Leolla oli ensimmäinen mukillinen vasta puolitiessä! Puhumattakaan siitä, että Graden oli täysi-ikäistymisensä jälkeen kehittänyt ihan kiitettävän viinapään ravattuaan viikonloppuisin baareissa, vaikka nykyään meno olikin rauhoittunut.
"Jos yli viisi ihmistä joutuu hakeutumaan sairaalahoitoon, niin katastrofi lasketaan varmaankin negatiiviseksi", Leo huomautti virnistäen poikamaisen veijarimaisesti hieman liitoitellen tanssimisensa jälkiseurauksissa. Rehellisyyden nimissä oli muistettava, että viimeksi vain kaksi joutuivat sairaalaan ja sillä ei ollut mitään tekemistä Leon tanssimisen kanssa. Vaikkakin hänen tanssiparinsa oli joutunut kävelemään pari viikkoa erityisen varovaisesti ja kieltäytynyt sen jälkeen koskaan tanssimasta Leon kanssa uudelleen. "Ei se kyllä minua haittaa, en ole muutenkaan kova tanssimaan ja nyt minulla on hyvä syy kieltäytyä aina muiden hakiessa", Leo kohautti olkiaan ja yritti nielaista naurunsa, kun hän huomasi yhden ystävistään ilveilevän ei-niin-toivotun-parinsa takana Leon suuntaan ennen kuin suostui retuutettavaksi tanssilattialle.
|
|
|
Post by Darcy on Apr 20, 2010 15:36:25 GMT 2
Jotenkin Jocey ei ihmetellyt, että Leo oli nähnyt hänen nimensä papereissa - hänestä oli aivan takuuvarmasti jotain raskauttavaa materiaalia tallella. Tosin toinen ei maininnut, oliko nimi pompannut esiin negatiivisessa vai positiivisessa yhteydessä, joten Jocey ei kommentoinut tätä muutoin kun hymyilemällä. Hän heilutteli kädessään olevaa mukia, katsellen sen sisältämän juomen läiskymistä reunoja vasten, kuunnellen kuitenkin samalla mitä jutustelukumppani sanoi. "Eipäs liiotella, et sinä nyt niin surkea tanssija voi olla", hän protestoi virnistäen, kun Leo kuvaili tanssimisestaan aiheutuvia vahinkoja. Viiden ihmisen saattaminen sairaalakuntoon olisi aikamoinen saavutus, jonka eteen pitäisi jo tehdä töitä. Ei porukkaa sairaalapetiin jalkoja tallaamalla saatu, joten tekotapa jäi hieman arvoitukseksi.
"Uskon myös, että tuo riittää syyksi", Jocey myönsi. Itse hän kyllä lähtisi tanssiin jos joku erehtyi kysymään, joskin hieman ehkä kummastellen. Tosin hänen ei tarvinnut pelätä saattavansa ketään teho-osastolle omatoimisesti, joten ei kai hänellä mitään ihmeellistä syytä olisi ollut kieltäytyäkään. Paitsi tällä hetkellä valokuvaus, sillä senhän takia hän juhlissa oli. "Ilmoita jos näet potentiaalista kuvausmateriaalia jossain", Jocey sanoi, muistettuaan kameransa olemassaolon. Hänestä tuskin pidettäisiin kovinkaan paljon, jos hän tulisi juhlista vain parin vaivaisen kuvan kanssa. Ja vielä pitäisi ottaa pari koko juhlasalin kattavaa kuvaa, joissa koko komeus tulisi julki. Sitä varten hänen pitäisi varmaan hakeutua jonnekin hieman korkeammalle... Joskin se voisi olla terveysriski, niin hänen kuin juhlijoidenkin osalta. Jocey siemaisi mukinsa tyhjäksi ja viskasi sen lähimpään roskakoriin.
|
|