|
Post by loveliina on Apr 13, 2010 21:22:10 GMT 2
//agi ja lilyliini :---)//
Biologian tunnit osasivat aina olla yhtä viihdyttäviä, aina kun päästiin minkä tahansa lajin parittelu-menetelmiin. Luokassa oli vallinnut hilpeä tunnelma siitä lähtien, kun opettaja oli kirjoittanut taululle kissan kokoisilla kirjaimilla: "MIEHEN JA NAISEN SUKUPUOLIELIMET." Tämä oli nostanut usean huulille ilkikurisen virneen, toisten poskille lievän punan. Kaikki kuitenkin vaikuttivat hyväntuuliselta, innostuneelta aiheesta. Kaikki paitsi vakiopaikallaan luokan takarivissä istuva Cassie. Syysjuhlista ei ollut puoltakaan viikkoa. Poika oli, mitä ilmeisimmin, nauttinut siellä liikaa alkoholia ja krapulasta selvittyään oli kärsinyt järjettömän kamalasta morkkiksesta siitä, mitä oli tultu tehtyä juhlissa. Cassie oli, kaiken järjen vastaisesti kuulemansa mukaan sekä julistanut tunteensa Joceytä kohtaan että suudellut tätä kaikkien nähden. Suurin osa Cassien kavereista oli kuitenkin vain naureskellut jutulle, kuultuaan Cassien nauttiman alkoholin määrästä. Sen piikkiin olisi kuulema voinut laittaa enemmänkin kuin muutaman kännipusun pojan kanssa. Mutta kun juttu olikin niin, ettei Jocey ollut Cassielle vain joku jota oli suudellut. Se oli merkannut jotain enemmän. Mutta nyt Cassie ei ollut varma. Toisaalta tämä halusi naureskella kavereittensa kanssa, toisaalta julistaa palavan rakkautensa Joceytä kohtaan virallisesti, ilman alkoholia. Cass oli kuitenkin liian pelkuri.
"Pariudutaampas," opettaja sanoi ja muutama tyrskähti sanavalinnalle asiayhteydessä. Cassie huomasi muutaman tytön kääntyvän vilkaisemaan tähän. Tämä oli huomannut myös, ettei juorut Cassin poika-seikkailuista ollut tappanut fanityttöjen halukkuutta päästä tämän suosioon, lähinnä vain tehostanut sitä. Useat ilmeisimmin halusivat ottaa selville faktat juorujen takaa sekä selvittää saisiko Cassiesta trendikkään homo-ystävän vai bi-poikaystävän. Koko ajatusketju ärsytti Cassieta. Tämä halusi olla vain ja ainoastaan Cassie Jones, suosittu ja hyvännäköinen.
"Jospa minä määräisin parit", opettaja hymyili. Tämä vaikutti oikein mukavalta naisopettajalta, hieman vanhemmanpuoleiselta. Opettaja oli huomannut myös jo valmiiksi itsekseen muodostuvat parit, joita opilaat katseilla ja eleillä toisilleen viittoivat, ja halusi ilmeisesti poistaa mahdollisuuden siitä, että yksinäisemmät lapsinerot jäisivät paritta. Opettaja luetteli nimipareja, ja Cassie kuuli oman nimensä kuuluvan ryhmään Jones ja May. Lillian May. Se tyttö joka pyörtyili alituiseen tunneilla. Aivan. Cassie nousi napaten laukkunsa olalleen ja vilkaisi ympärilleen nähdäkseen Mayn. Äkättyään tämän poika käveli tytön luo kaikessa rauhassa, vetäen naapuripulpetin tyhjän tuolin tytön pulpetin ääreen. "Cassie", tämä sanoi ja nyökkäsi tytölle esittäen hieman positiivisempaa ja elämänmyönteisempää poikaa kuin sillä hetkellä todellisuudessa oli, Kätteleminen ei tuntunut luontevalta, joten Cassie jätti sen välistä ja istui alas.
"Tehkää lyhyt esitelmä sukuelimistä, ja mikäli päätätte kuvittaa teoksenne, kyllä Harvey katson sinua, sensuroitte sen sillä tavoin, että vanha sydämeni kestää sen arvostella", opettaja ilmoitti hälinän yli. "Toteutustapa on vapaa, kunhan se on palautettavassa muodossa. Yrittäkää saada se tämän tunnin aikana valmiiksi, ei sen tarvitse olla kovin pitkä."
Cassie käänsi katseensa tyttöön hieman analysoivasti. Tuohan oli ihan hyvännäköinenkin. Ei paha millään muotoa. "Mitä sä haluat tehdä?" tämä kysyi.
|
|
|
Post by Agitha on Apr 13, 2010 22:47:28 GMT 2
Lily huokaisi hiljaa, kun opettaja kirjoitti taululle tikkukirjaimilla "MIEHEN JA NAISEN SUKUPUOLIELIMET". Hänellä ei ollut mitään sukuelimiä vastaan, mutta hän tiesi jo aiheesta, miten levoton oppitunnista tulisi. Emättimet ja penikset kun sattuivat olemaan niin mahdottoman huvittavia, niin ainakin saattoi päätellä luokassa kuuluvasti hiljaisesti hihityksestä. Osa oppilaista tosin suhtautui tunnin aiheeseen ihan asiallisesti, luojan kiitos. Oli tavallaan helpotus, kun opettaja ilmoitti, että aihe käsiteltäisiin parityönä. Kokenut opettaja varmaankin ymmärsi, ettei teini-ikäisistä tytöistä ja pojista koostuvassa luokassa saisi opetettua yhtään mitään, kun kyseessä oli seksuaalisävyiset aiheet, joten oli parasta laittaa oppilaat opettamaan toisiaan. Saint Walden's oli kuitenkin korkean tasonsa vuoksi täynnä kilpailuhenkisiä oppilaita, joten ryhmätöihin keskityttiin tavallista enemmän. Se teki ryhmätyöstä oivallisen työskentelymuodon, kun kyseessä oli levottomuutta herättävä aihe. Opettaja jakoi luokan pareihin. Lily ei ollut varma, oliko vain hieman höpsön opettajan huumoria puhua "pariutumisesta" ja jakaa luokka tyttö-poika-pareihin, vai oliko se vahinko. Osa oppilaista näytti vähän nolostuneilta joutuessaan käsittelemään arkaa aihetta vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa, ja osa näytti hyvinkin innostuneelta. Lily kuuli olevansa pari jonkun Jonesin kanssa. Lilylla oli paha tapa oppia ihmisten etunimet ennen sukunimiä, ja oppitunneilla hän meni aina sekaisin nimissä, kun oppilaita neiditeltiin ja herroiteltiin. Eturivissä istuva Lily vilkuili olkansa yli tavoittaakseen Jonesin ja kutsuakseen pojan luokseen. Pian hän huomasikin sopivan näköisen parittoman pojan, ja pojan etunimi muistui hänen mieleensä heti. Cameron "Cass" Jones, jolla oli tyttöjen päädyssä monia jännittäviä lempinimiä, eikä varmastikaan syyttä. Cass oli kuumaa kamaa. Sen huomasi jo muutamien tyttöjen ilmeistä, kun Cass huomasi Lilyn ja lähti tulemaan hänen luokseen. Ikävä kyllä Lily ei ollut kovin tyytyväinen saadessaan parikseen koulun pahimman (tai ainakin suosituimman) naistenkaatajan. Hän yritti kuitenkin olla optimistinen ja toivoi, että Cass ottaisi ryhmätyön vakavasti. Hieman kiusaantuneesta olostaan huolimatta Lily hymyili Cassille ystävällisesti, kun poika saapui hänen luokseen ja vetäisi itselleen tuolin tyhjän naapuripulpetin edestä. Opettaja antoi heille tarkemmat ohjeet ryhmätyöstä, ja Lily kuunteli ne samalla kun etsi kirjastaan oikeaa sivua. Kun ohjeet oli annettu, Lily käänsi katseensa Cassiin. "Varmaankin peniksiä ja emättimiä, entäs sinä?" hän kysyi, ja hymyili vähän kujeilevasti. Hän arveli, että Cass tarkoitti heidän toimintatapaansa, mutta ei voinut olla vinoilematta vähän. "Ehkä kannattaisi tehdä jotain yksinkertaista. Ihan vaan pala kartonkia, teksiä ja selkeä piirros", hän ehdotti sitten, ja pyöritteli tummaa löysiltä saparoilta karannuta hiussuortuvaa etusormensa ympäei hajamielisesti.
|
|
|
Post by loveliina on Apr 14, 2010 14:10:08 GMT 2
Cassie naurahti kuivasti toisen emättimille ja peniksille. Olisi samantien vastannut että tehdään lapsia, jos sille tielle päätti lähteä. Mutta toisaalta oli kai ihan hyväkin, ettei May ottanut aihetta vakavasti. Olisi täydellistä tuskaa tehdä esitelmä jonkun ujon hiirulaisen kanssa, ja no May vaikutti täysin normaalilta. Ehkä liiankin, tosin. Niin normaalilta, että poika ei osannut päättää lähestymistapaa tyttöä kohtaan. Cassie yritti nähdä toisen kasvoista, kuuluiko tämä niihin tyttöihin jotka palvoivat vai jotka vihasivat tätä. Ne jotka vihasivat koostuivat yleensä jätetyiden tyttöjen lisäksi näiden ystävistä. Cassie ei koskaan voinut olla varma mitä uusi naispuolinen tuttavuus tästä ajatteli, vaikka tiesikin, oliko joskus tehnyt juuri tämän yksilön kanssa jotakin. Tyttöjen väliset ystävyyssuhdekiemurat ja lojaaliteetit olivat aivan liian päätä pyörittävän huimaavia kenenkään pojan pysyäkseen mukana. Koskaan ei voinut tietää kenellä oli mennyt välit kenen kanssa ja miksi. Cassiesta oli kuitenkin hupaisaa ajatella, että tämä itse oli syy jo niin moneen kariutuneeseen bff-suhteeseen.
Lilystä ei kuitenkaan voinut mennä vannomaan. Siinä se pyöritteli hiuksiaan, mikä melkein missä tahansa muussa tapauksessa olisi huutanut flirttailen kanssasi, mutta jotain välinpitämättömyyttä Cassie oli aistivansa. Sitä tämä ei tiennyt oliko se sitten vain ylitsepursuavaa itsensä rauhoittelua siitä, kun oli onnistunut saamaan Cassien parikseen vai ei. Tytöllähän oli jokin sydän vika, vai? Ei ihme jos piti ottaa vähän kylmästi näin kuumaa kohden. Virnistellen hieman omille ajatuksilleen, tosin vain hieman, Cassie nyökkäsi tytön ehdotukselle esitelmän tekotavasta. Niin kai se olisi järkevintä. Vaikka piirroksista nyt tulisi mitä tulisi, jos Cassie pääsisi kynän varteen.
"Joten, Lillian May," tämä huokaisi ja läpäytti kätensä pulpetille, jotta saisi toisen huomion. "Minä toki tiedän kaiken tarpeellisen miesten sukupuolielimistä. Niin, ja noh, naistenkin, jos sikseen tulee," virnistys," mutta suoritetaanko jonkinlaista työnjakoa?" Cassie kysyi tuntien itsensä sekä hauskaksi että nokkelaksi. Ei poika kyllä parhaalla tahdollakaan osaisi nimetä naisen sukupuolielimen osia, mutta pelkkä miesten elinten tuntemus kuulosti, no, suoraan sanoen homolta. Cass e ollut varma miksi koki niin tärkeäksi kukkoilla kommenteillaan naisista. Ajateltuaan sekunnin pidempään, olisi sen toki voinut jättää sanomattakin. Tämä vei poikaa vain kauemmas kaapin uumeniin. Eikä Cass ollut varma pitikö siitä. Opettaja kiersi jakamassa kartonkeja ja kyniä ryhmiin jotka niitä ottivat vastaan. Cassie nosti sormi edellä kätensä viittoakseen, että heidän ryhmänsä voisi tarvita kyseiset välineet, ja opettaja riensi ne kaksikolle ojentamaan. Vaaleanpunainen kartonki. Niin heteroa.
|
|
|
Post by Agitha on Apr 14, 2010 14:40:14 GMT 2
Lily säpsähti vähän, kun Cass yhtäkkiä läimäytti kätensä hänen pulpetilleen, ja juhlisti tietävänsä kaiken tarpeellisen molemmista sukuelimistä. Se sai Lilyn hymyilemään vähän, ja kohottamaan kulmiaan. "Hienoa, sitten meitä on kaksi", hän ilmoitti sävyisästi. Lily ei turhaan ollut matemaattisluonnontieteellisessä ryhmässä. Vaikka hän keskittyikin enemmän matemaattisiin kuin luonnontieteellisiin aineisiin, hänelle oli mahdoton tehtävä olla oppimatta asioita myös muiden oppilaiden aloilta. Ja kuka tahansahan osasi nimetä sukuelimet osineen. Oli tietysti eri asia, kuin moni kykeni kirjoittamaan paperille "klitoris" tai "terska" purskahtamatta nauruun. Lily tiesi kykenevänsä, ja ainakin toistaiseksi Casskin vaikutti olevan sinut asian kanssa, vaikkei ilmeisesti kuulunutkaan koulun huippuihin. Kullakin oli tapansa oppia elämän tosiasioita, ja Lily kyllä tiesi millä tavalla Cass oli opetellut nimeämään ihmisen ruumiinosia. Siitä aiheesta hän sai kuulla säännöllisesti tyttöjen pesutiloissa maanantaista perjantaihin kello kuudesta yhdeksään. "Jos sinulla on jotain ideoita työnjaon suhteen, niin se sopii. Minä tosin ole tottunut tekemään asiat sillä tavalla, että kumpikin tekee sen minkä ehtii", hän sanoi. Yleensä Lilyn työnjako toimi varsin hyvin. Hän sai parikseen joko ahkeran työskenelijän, joka teki osansa vapaaehtoisesti, tai auttamattoman laiskottelijan, jonka työt Lily päätyi aina tekemään. Se ei häirinnyt häntä erityisemmin. Hän oli yleensä nopea työskennellessään, ja oikeastaan nautti siitä, että joku toinen ei tullut sotkemaan hänen työtään. Opettaja saapui ojentamaan heille kartonkia ja kyniä. Ilmeisesti melkein koko muu luokkakin oli päätynyt samaan toteutustapaan kuin he. Se oli ihan ymmärrettävää, sillä yhdessä tunnissa ei ollut kovin hyviä mahdollisuuksia veistellä peniksestä kolmiulotteista kipsimallia tai muuta vastaavaa. Cass valitsi heidän pohjakseen vaaleanpunaisen kartongin, ja estetiikan nimeen Lily poimi opettajan tarjoamasta kynäkorista tummanpunaisia tusseja. Koska työn siisteys oli yksi arvosanaan vaikuttavista tekijöistä, näin romanttisesta aiheesta kannatti tehdä mahdollisimman suloinen. "Tästähän tulee suloinen", Lily huomautti, ja katseli pulpetilla lojuvaa tyhjää kartonkia ja punaisia tusseja. "Veikkaan tosin, että söpöstely kannattaa jättää tähän, ja siirrytään suoraan itse asiaan. Tästä tulee varmaan ihan siisti, jos kuvat sijoitetaan näin, ja tekstit näin. Kuviin voi tietysti myös kirjoittaa", Lily selitti, ja osoitteli eri kohtia kartongilla. "Vai haluatko sijoittaa tekstit sydämen muotoon, tai jotain?" hän kysyi Cassilta leikittään, ja kallisti päätään hymyillen pojalle suloisesti. Monilla oli vaikeuksia sanoa, milloin hän vitsaili ja milloin hän oli tosissaan, sillä muiden kanssa seurustellessaan hän hymyili melkein aina samalla, ja teki huomaamattaan monia tulkinnan varaisia eleitä. Esimerkiksi hypisteli hiuksiaan, risti jalkansa tai suoristi hameensa helman, kuten nyt. "Voidaan tietysti myös puolittaa hommat. Kumman elimen sinä tunnet paremmin?" Lily ehdotti sitten, ja vilkaisi taas Cassia.
|
|
|
Post by loveliina on Apr 14, 2010 21:03:05 GMT 2
Cassie häkeltyi hetkeksi huomatessaan, että Lily ei ollut sitä sorttia tyttöjä, jota hävettäisi heti kun puheet pääsisivät rohkeammalle tasolle. Tosin, eivät puheet nyt kovin rohkeita vielä olleetkaan, mutta silti. Lily vaikutti asialliselta. Liian useat tytöt eivät saaneet sanaa suustaan Cassien kanssa, joten tämä Lillian oli hauskaa vaihtelua. Poika oli itse varsin tietoinen maineestaan tyttöjen päädyssä, harva oli tietoisempi. Sen, maineensa ja imagonsa, eteen Cassiehan oli työskennellytkin pitkään ja hartaasti. Imagoa oli kieltämättä helppo ylläpitää, kun kukaan tytöistä ei koskaan onnistunut olemaan tarpeeksi kiinnostava alkujännityksen jälkeen. Se oli aina ollut mahdoton tehtävä kenellekkään tytölle, kyllä Cassie sen tiesi. Ja siksi juuri pojan oli kovin vaikea naisia vakavasti ottaa. Nuo kun vain olivat ja pyörivät.
Cassie virnisti Lilyn kysymykselle, kummat elimet Cass tunsi paremmin. Se kuulosti tulkattuna Cassien aivojen taajudelle kysymykselta tytöt vai pojat, kumman Cass valitsisi. Sama kysymys jota poika oli pyöritellyt jo pidemmän hetkisen. Miten hienosti Cassie osasikaan vääntää asiat aivoissaan monimutkaiseksi sokkeloksi, johon ei osaisi vastata suoralla kädellä. Totta kai vastaus oli pojat. Mutta jos tässä toista yritti jatkaa esittämistä, pitäisikö vastaus olla tytöt? Ja oikeastaan kysymys pitäisi muotoilla pojat vai imago tyttöjen mielissä. Miksi Cassie edes välitti niin paljon mitä tästä ajateltiin? Mutta jos palattiin alkuperäiseen kysymykseen, kummat elimet, olisiko turhan ilmeistä vastata tytöt? Mutta jos vastasi pojat, vastaus kuulostaisi siltä, että Cassie omia vehkeitään oli tutkaillut. Vaikeaa. Tuskaisen hymyn pitkittyessä sekunnin liian pitkäksi Cassie lopulta sanoi: "Jos vaikka. Mä, poikana teen pojan jutut ja sä tyttönä tytön. Jutut." Cassie ei ollut suunnitellut kuulostavansa niin lapselliselta, käyttäen sanaa juttu. Osat olivat vaihtuneet pojan mielessä, ja nyt tämä oli se joka takelteli. Tosin, ei aiheen johdosta vaan epämääräisten ajatustensa jotka tuntuivat pyörivän Joceyssä, oli puheenaihe sitten vaikka naisen sukupuolielimet.
Cassieta oikeastaan kiinnosti kysyä Lilyltä, mitä tämä tiesi Joceyn ja tämän välisestä suhteesta, mutta jos Cass sitä utelisi se olisi vain ja ainoastaan epäillyttävää. Joten suu suppuun ja penistä piirtämään. Cass tarttui yhteen punaisista kynistä ja asettui istumaan niin, että nojasi lähemmäs kohti pöytää. "Tai sit totta kai mä voin piirtää ja sä kirjottaa," tämä sanoi yrittäen kasata itseluottamuksensa tavalliselle tasolleen virnistäen. "Vaikka se ei kyllä taida olla kauhean reilua. Tai siis. Mä ainakin mielummin käytän mun nuoren hormooni-energian niiden juttujen havainnollistamiseen kuvilla kuin tavaamiseen kirjaimilla. "
|
|
|
Post by Agitha on Apr 14, 2010 21:59:37 GMT 2
Lily kohautti olkapäitään, kun Cass ehdotti työnjakoa sukupuolen mukaan. Sopihan se hänelle, vaikka kaksi erilaista käsialaa yhdellä kartongilla olikin aika epäsiistiä. Tuskin se pisteitä laskisi, sehän oli vain merkki tehokkaasta yhteistyöstä. "No minulla ei ole mitään himoa päästä piirtelemään peniksiä, joten jos sinä ehdottomasti haluat, niin ole hyvä vaan", hän sanoi ystävällisesti. Hän ei piruillut, vaan oli ihan tosissaan. Lily oli juuri kaivanut kirjastaan esiin aukeaman naisen sukuelimistä, kun Cass vaihtoikin mieltään. Uusi ehdotus sopi Lilylle ihan yhtä hyvin. Hän toivoi vain, että he tulisivat johonkin lopputulokseen, ja pääsisivät aloittamaan työskentelyn. "En ole kovin taitava taitelija, joten voidaan me niinkin tehdä, jos sinä ja sinun hormoni-energiasi olette sukuelimiin erikoistuneet", hän ei voinut olla vinoilematta hyväntahtoisesti. Epäilemättä Cass osaisi piirtää naisen sukuelimet, sen verran monet hän oli nähnyt tämänkin koulun tytöiltä. Ja eiköhän se peniskin luonnistunut, ainakin mitä pakkomielteisiin fanityttöihin oli uskominen. Lily oli kuullut, että Cass oli innostunut boolista koulun avajaisjuhlissa, ja että hän oli imutellut jonkun pojan kanssa koko koulun edessä. Kyse oli tietenkin vain kännisekoilusta ja huomion hakemisesta, ja Lily ei ollut aivan varma, olivatko puheet edes totta. Jocey Greenwood oli kuitenkin tunnettu hellyyttävästä ulkomuodostaan ja bi-seksuaalisuudestaan, joten kyse saattoi olla jonkun tytön päiväunestakin. Lily päätti työnjaon olevan sillä selvä, ja tuli siihen tulokseen, että hänen kannattaisi ryhtyä toimeen ennen kuin Cass taas muuttaisi mieltään. Hän kaivoi tummansinisestä penaalistaan lyijykynän, ja katseli kartonkia hetken. "Laitetaan vaikka niin, että paperi puoliksi. Sitten tekstin päälle kuva, ja teksti alle", hän ehdotti. Se oli varmaankin paras tapa tehdä työstä looginen ja siisti. Välittämättä Cassin mahdollisista vastalauseista hän tarttui kynäänsä, ja rajasi himmeällä viivalla paperin neljään osaan. "Ala sinä piirtää sille puolelle sitä penistä, niin minä aloitan kirjoittamaan emättimestä", hän neuvoi, pitäen edelleen tehokkaan linjaksa. Lily ei kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota, vaan keskittyi kirjoittamaan omaa osuuttaan kartongille. Hän kirjoitti muutaman lauseen siistillä pienellä käsialallaan, ja käänsi sitten katseensa taas Cassiin. "Tiedän kyllä, että piirtäisit mieluummin emättimen kuin peniksen, mutta koita kestää. Ota mallia vaikka Joceyn hepistä, tai jotain, niin homma muuttuu heti vähän kiinnostavammaksi", hän sanoi sitten hymyillen leveästi. Lily ei ollut kiinnostunut juoruista, mutta hyödynsi niitä kyllä tarpeen mukaan. Hän ei vain voinut vastustaa kiusoitella Cassia vähän, sillä pojan itsevarma asenne ei ollut varsinaisesti hänen mieleensä. Hän toivoi kuitenkin, että Cass ymmärtäisi pitää hänen kiusantekonsa harmittomana, sillä Lily ei halunnut todella loukata ketään. Hänen puheensa olivat kiinnittäneet opettajan huomion, mutta vanha nainen katseli heitä pikemminkin uteliaasti kuin varoittavasti. Ilmeisesti juoru Cassin ja Joceyn "jutusta" oli kiirinyt myös opettajien korviin.
|
|
|
Post by loveliina on Apr 14, 2010 23:01:41 GMT 2
Cassie oli tyytyväinen päästessään piirtelemään rivouksia oikein luvan kanssa. "No totta kai," tämä ilmoitti suureen ääneen. "Mihin muuhunkaan terve nuorimies kyseisen energian käyttää? Ai niin siis, paitsi pitsin virkkaamiseen," poika sanoi hymyillen enkelimäisesti. Osasi Casskin vinoilla, ja vetämällä itsensä vinoilun kohteeksi esti helposti syntyvän tilanteen jossa voisi joutua loukatuksi. Näyttelijän tärkein ominaisuus yleensä oli itselleen nauramisen taito. Itsensa aivan liian vakavasti ottavat näyttelijät päätyivät Days of our Lives:n tai muun yhtä laadukkaan saippuan raiskaamiksi. Kerta toisensa jälkeen. Nämä näyttelijät halusivat tehdä työtä, joka koskettaa ihmisiä ja saa heidät tuntemaan jotain. Aina piti lähteä siitä oletuksesta, että sen piti olla jotenkin merkityksellinen itselle, Cass oli päättänyt. Saippua-näyttelijät olivat muutenkin alinta kastia näyttelijöissä, pojalle ainakin. Teatterin puolella ja elokuvissa nähtiin todellinen taito. Oli tietenkin aiheita, joista Cassie välittömästi otti aina herneet nenääsä, eikä pystyisi vitsailemaan, mutta energian purku kohteena sukupuolielimet, sehän nyt jo huusi tehkää minusta vitsi.
Cassie nyökkäili asiantuntevasti toisen ehdotelmalle tekstin ja kuvien sommittelusta. Tämä virnisti korkatessaan tussinsa. "Penis, eli se makkaran muotoinen?" kysymys joka vain lipsahti suupielestä ilman suurempaa varoitusta. Cassie oli juuri mielessään päättänyt miten päin piirtää miehisyyden symbolin, kuullessaan kommentin Joceystä. Ja tämän hepistä. Jotain pysähtyi ympäriltä. Aika kenties? Cassiesta tuntui siltä, kuin tätä olisi lyöty vasten kasvoja kylmällä kymmenen kilon hauella, oikein mojautettu päin näköä. Mitä Lily oli juuri sanonut? Mitä juuri oli tapahtunut. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mitä. Tämä oli ilmeisesti sanonut jotain, mikä viittasi aika vahvasti Cassien ja Joceyn väliseen... suhteeseen. Tai siis, ei kai sille ollut muuta selitystä? Miten muuten Cassie millään tavalla voisi "saada hommasta kiintoisampaa" kuvittelemalla piirroksensa Joceyn kepiksi. Lily tiesi jotain. Tai oli kuullut juoruja.
Pienen ohikiitävän sekunnin Cassien auki rävähtäneet silmät kertoivat kaiken. Niitä osaisi tosin tulkita parhaiten vain ihmiset jotka pojan tunsivat hyvin, Cass toivoi. Niistä näki helposti koko tarinan. Vaikka miten hyvän pokeri naaman näyttelijänä poika omasikin, rajansa kaikella. Ei mitenkään Cass olisi voinut arvata mitä Lily oli päättänyt sanoa. Näyttele, näyttele tilanne haltuun, aivot kuiskivat ja Cassie tajusi olla toljottamatta. Tämä nosti ryhtinsä ja taikoi huulilleen epäuskoisen virneen. Naureskellen hieman liian lujaa ja panikoivasti Cassie sanoi: "Mistä se puhuu? Joceyn... Mitä?" askel yksi, esitä tyhmää. "Joo nyt vedit tän keskustelun vähän erikoisille urille. Koska siis mä en voi tietää Joceyn varustuksesta yhtään mitään. En mä tiedä ollaanko me ees samassa liikunnassa," askel kaksi, kiellä kaikki. Kiellä jopa ne asiat, joilla ei ole mitään merkitystä juuri nyt. "Sitä paitsi," nojaus takaisin kohti tyttöä," mä oon enemmän kiinnostunu tästä sun sukupuolesta. Sähän olet tyttö?" askel kolme, aiheen vaihto sekä loppukevennys. Cass ei ollut varma pystyikö hengittämään vapaasti. Oliko mielessä pyörinyt Jocey noin selvästi näkynyt läpi, että tuiki tuntemattomatkin tämän puheeksi ottivat. Hetken mielijohteesta Cassie kuitenkin päätti peruuttaa hieman askelissaan. "Mutta siis. Tää kaikki tietenkin johtuu niistä tansseista? Oon kuullu muutamia aika villejäki juoruja aiheeseen liittyen.." askel kolme miinus yksi. Aiheen vaihto takaisin. Ja koko tämän ajan kesto virne vakuuttamaan, että kaikki oli vain yhtä suurta pilaa.
|
|
|
Post by Agitha on Apr 15, 2010 9:26:37 GMT 2
Lily ei kiinnittänyt Cassin reaktioon mitään huomiota sanottuaan sanottavansa, vaan keskittyi taas kirjoittamiseen. Hän oli piikitellyt poikaa koko tunnin leikkimielisesti, joten hän ei olettanut Joceyn sukuelimillä olevan mitenkään poikkeuksellista vaikutusta Cassiin. Niinpä häneltä jäi näkemättä pojan nopeat hermostuneet ja yllättyneet eleet. Sen sijaan Cassin hermostuneet höpinät kiinnittivät taas Lilyn huomion. "No et kai sitä omastasi mallia ota? Se on niin mitätön", hän sanoi, eikä voinut olla enää pitää pokkaansa, vaan hymyili huvittuneesti. Cass itse yllytti häntä lähtemällä leikkiin mukaan, eikä selvästikään loukkaantunut hänen puheistaan. Ja eiköhän koko luokalle Cass mukaanlukien ollut selvää, että Lilylla ei oikeasti ollut harmainta aavistustakaan, minkä kokoinen Cass oli. "Kai sinä sen jossain olet nähnyt, olette kuitenkin samoissa pesutiloissa ja kaikkea. Vai etkö vain ole kehdannut katsoa, kun olet niin ujo?" hän uteli vihjailevasti, ja kohotti kulmiaan. "Olen kuullut, että Jocey on koulun mallikkain poika näissä asioissa", hän lisäsi vielä. Ilmeisesti Jocey Greenwood ja Joceyn sukuelimet kirvoittivat eniten keskustelua, joten puheenaihe kannatti varmaankin pitää niissä. Lily yritti muistaa, että he olivat oppitunnilla, ja että hän puhui tuntemattoman pojan peniksestä toisen tuntemattoman pojan kanssa. Hänen olisi varottava, ettei hän oikeasti loukkaisi ketään, sillä hänen terävä kielensä ja nopea järjenjuoksunsa olivat joskus vaarallinen yhdistelmä hänen huomaamattamaan. Kun Cass muistutti Lilya siitä, että hän oli hetero, Lily vilkaisi Cassia kyllästyneenä. Sieltähän se tuli. Ikään kuin koko koulu ei olisi jo muutenkin ollut täysin selvillä Cassin seksuaalisesta suuntautumisesta. Ja vielä oikein Lilyn sukupuoli. "Sori, mä olen hermafrodiitti", hän totesi ykskantaan, ja päätti keskittyä taas ryhmätyöhön. Lily oli joskus hieman vainoharhainen vihjailevien kommenttien kanssa, sillä hän oli oppinut, että mistä tahansa puheenaiheesta voi vääntää iskurepliikin. Kaiken lisäksi hänen vieressään istui Cass, vihjailun kuningas, joten hänellä oli syytäkin käyttäytyä kylmästi. Jos Cass jatkaisi aiheesta enemmän, Lily peruisi kaikki ajatukset Cassin loukkaamisesta, ja sanoisi suorat sanat. Onneksi Cass jätti Lilyn sukupuolesta puhumisen sikseen. Toistaiseksi. "Ai, tapahtuiko tansseissa muka jotain?" Lily kysyi muka yllättyneenä. Hän oli hetken hiljaa, mutta hymyili sitten. "Joo. Olit vissiin aika kännissä, ja tarjosit viihdettä koko rahan edestä Joceyn kanssa. En tosin ollut paikalla, joten en nähnyt mitä tapahtui, mutta tiedät varmaan itsekin", Lily selitti samalla, kun kirjoitti naisen sukuelimistä kartongille. Hän ei käyttänyt apunaan oppikirjaa, sillä tieto hänen mielessään oli paljon tiiviimmässä ja loogisemmassa muodossa, kuin mitä se oli oppikirjassa. Ja tiivis ja looginenhan tällaisissa tehtävissä oli oltava.
|
|
|
Post by loveliina on Apr 15, 2010 10:39:18 GMT 2
Cassie tuijotti tyttöä epäuskoisilla silmillään, ja virneellä joka tunne oli kadonnut jo hetki sitten. Mitä? Mitä Lily... Koska Cassien oli niin pieni? Mitä. Miten tyttö kehtasi viedä keskustelun tällä saralla näinkin pitkälle? "Kuule Lily, sä et muistaakseni oo nähny mun... mitään," poika sanoi harvinaisen vakavasti, tuo kuollut virne kasvoillaan. Nyt pääsimme sille tasolle kun ei enää naurattanut. Toki, vitsi olisi pelastanut tilanteen, mutta Cassie ei vain yksinkertaisesti pystynyt tekemään pilaa nyt. Se ei edes käväissyt mielessä. Se oli vaihtoehto jota ei ollut olemassa. "Sä et voi edes kuvitella kuinka suuri mulla on. Sano vaan nii lähetään vaikka mittaan," sana helinää, kun aivot menevät offline asentoon, sitä tuo oli. Mielummin poika ei todellakaan lähtisi todistamaan omaavansa elämää suurempaa kalua. Mutta jotenkin hitto vie, oli puolustauduttava.
Tyttö ei osannut lopettaa ajoissa. Cassie. Ujo. Joceyn munat. Mitä. Alentuisiko Cassie vastaamaan, johonkin noin ala-arvoiseen kommenttiin? Voi kyllä vain. "Vitsit, paraskin puhumaan. Kun sun kokemukses kalujen saralla on mikä...?" vittuileva hymy. Tyttö oli itse aloittanut. Tämä ei ollut Cassien vika millään muotoa. Ei poika nyt varsinaisesti pitänyt toisille vittuilusta, mutta pakko mikä pakko. Ah mutta tämän sanottuaan, ajatus iski Cassien tajuntaan. Tuo kuulosti nyt siltä, että pojan henkilökohtainen penis-kokemus oli suurikin. Cassie ei voinut sanoa mitään, mikä ei herättäisi kysymyksiä. Äh, miksi tämän piti olla näin hankalaa. Poika halusi lisätä, ettei tämän kokemuksen olleet mittavat, mutta se nyt olisi vienyt aihetta jälleen kauemmas. Piti vain toivoa että Lily ei tajuaisi sanojen kaksoismerkitystä. Mutta erikoista oli, että Cass toisaalta halusi että tyttö tajuaisi. Että tämä takertuisi tähän mitättömään faktaan, ja saisi Cassien myöntämään mikä oli. Silloin poika saisi lottovoiton, tämä pakotettaisiin ulos kaapista, itse ei tarvitsisi tehdä mitään asian eteen. Myöhemmin voisi syyttää jota kuta muuta kuin itseään, mikä sen parempaa.
"Hmm. Joo. Olin kännissä," tämä myönsi. "Muusta en tiedä." Poika tiesi varsin hyvin muunmuassa heränneensä Joceyn vierestä aamulla, eikä tämä nyt kaikkea ollut unohtanut. Oli helpotus, kun Lily ei tuntunut tietävän mitään makoisia yksityiskohtia. Tämä ei ilmeisesti ollut ainakaan yksi niistä, jotka olivat nähneet kaiken. Tai sitten oli, mutta halusi kiduttaa Cassieta tiputtelemalla informaation palasia milloin tytölle itselleen sopi. Raastavaa. "Mitä se edes sua liikuttaa mitä mun öö.. Sukupuolielämä? pitää sisällään?" hienoa, vihdoin kysymys jossa oli järkeä. Niin, miksi tyttö edes oli ryhtynyt tähän typerään keskusteluun, kaiken kunniaksi aloittanut sen. Oliko tyttö kateellinen Cassie-fanityttö? Se vaikutti järkivimmältä vastaukselta.
|
|
|
Post by Agitha on Apr 15, 2010 12:47:26 GMT 2
Lily yllättyi, kun Cass näytti hermostuvan hänen kiusanteostaan. Hän oli olettanut pojan itsetunnon olevan niin järkkymätön, että korkeintaan saisi samalla mitalla takaisin. Ei ilmeisesti. Cass oli melkein pettänyt hänet, ja ilmiriidan välttämiseksi Lily päätti ottaa vähän sovittelevamman asenteen. Eihän hänellä mitään henkilökohtaista Cassia vastaan ollut. "En voikaan. Sori vaan, arvasin ilmeisesti vähän väärin", hän sanoi. Lilyn oli vaikea pidätellä nauruaan, kun Cass mahtaili uskomattoman suurella kalullaan, jota Lily ei osaisi kuvitellakaan. Hänen olisi tehnyt mieli letkauttaa, että mitä suurempi suu miehellä oli, sitä pienempi heppi, mutta tällä kertaa hän päätti pitää suunsa kiinni. Miehet olivat joskus hyvin herkkiä, mitä sukupuolielimiin tuli. "Aika heikko, täytyy myöntää", Lily sanoi. Hänellä ei ollut mitään ongelmaa myöntää omaa kokemattomuuttaan. Oikeastaan olisi ollut inhottavampaa väittää, että hän oli niin ja niin kokenut."Mutta olen aika hyvä matematiikassa, ja osaan kertoa eron kahden ja kahdenkymmenen sentin välillä." Hän hymyili ystävällisesti. Joskus oli vaikea pitää mölyt mahassa. "Ei sinun tarvitse minulle mitään selitellä", hän sanoi sitten, kun Cass uteli, mitä hänen sukupuolielämäsä Lilylle kuului. "Enkä muista kysyneeni mitään, mutta tietysti voit kertoa, jos jokin painaa sydäntäsi. Kuuntelen kyllä", Lily vakuutti. Cass tuskin alkaisi avautumaan, ja vaikka alkaisikin, niin mitä sitten? Hän voisi oikeastikin kuunnella, ja ainakaan hänen kauttaan Cassin ongelmat eivät leviäisi muiden tietoon. Lily oli luotettava. Tietenkään ei ollut kovin viisasta avautua seksielämästä biologian tunnilla, ja Lily arveli Cassin olevan tarpeeksi terävä ymmärtämään sen. Hän kirjoitti tekstinsa loppuun, ja huomasi Cassin penispiirroksen olevan edelleen kesken. Lily laski kynänsä pöydälleen, ja nojasi tuolillaan vähän taaksepäin. Hän venytteli hartioitaan ja käsivarsiaan, vaikka niin pieni kirjoittaminen ei ollutkaan saanut häntä mitenkään jäykäksi. Se vain oli ele, jonka hän toisti tylsistyessään. "Jos haluat, voit lukaista tuon minun tekstini, mutta ei siinä mitään ihmeellistä pitäisi olla", hän sanoi Cassille ohjatakseen heidän molempien ajatukset takaisin ryhmätyöhön. Ryhmätyöhön keskittyminenkin oli Cassin seksielämää kiinnostavampaa. Lilylle riitti tieto, että sitä mitä ilmeisimmin oli runsaasti "Lilyn sukupuolen" kanssa. Se tieto riitti varsin hyvin.
|
|
|
Post by loveliina on Apr 15, 2010 13:27:36 GMT 2
Cassie huokaisi teatraalisesti kun neiti päättikin esittää parempaa ihmistä kuin Cass, fiksumpaa, aikuisempaa. Sitä joka osaa lopettaa ajoissa. Nyt Cassie oli se pikkulapsi joka ei saanut tahtoaan lävitse. Turhauttavaa. Ja mikä pahinta, Cass vasta nyt alkoi ymmärtää, ettei muut ryhmät olleet niin kiinnostuneita omista töistään, etteivät olisi sivusilmällä tarkkailleet tämän kaksikon kieltämättä mielenkiintoista tutustumiskeskustelua - niin miksi muuksikaan sitä voisi sanoa. Yleensä ihmiset sanoivat päivää, mitä kuuluu, nämä päivää, minkä kokoinen löytyy. Opettajakin näytti epäröivän, tullakko väliin vai ei. Cassiella ei ollut varaa joutua enää yhteenkään puhutteluun, ennen kuin edelliset olisi onnellisesti unohtuneet. Poika oli nimittäin kuullut jo uhkaavan monta kertaa että seuraavasta puhuttelusta, tulisi sitten oikeita seurauksia. Joten Cassie veti syvään henkeä purren alahuultaan ja oli aivan hiljaa hetken.
Kaiken kuitenkin osasi laukaista Lilyn kommentti siitä, että Cassie voisi avautua, mikäli tuntisi tarvetta siihen. "Ja mitäköhän sä haluaisit kuulla?" tämä kysyi pitäen äänensä rauhallisena, mutta päätti lopettaa ennen kuin alottikaan. Tämä ei osannut sanoa enempää. Kaikki pisteliäät kommentit tyssäsivät siihen. Enemmän kuin mitään Cass halusi avautua. Mutta ei Lilylle. Ei tässä. Ei nyt. Hän halusi kailottaa suureen ääneen maailmalle kaiken pienintä yksityiskohtaa myöten, siitä, mikä sydämellä oli. Cass halusi, muttei tehnyt niin. Ei voinut. Saati kyennyt. Jokin alkoi ärsyttää Cassieta uudelleen. Jokin, uusi. Jokin, mikä ei yleensä tätä ärsyttänyt. Se ei ollut Lily, tämä oli käytöksensä siistinyt. Melkein. Se ei ollut tuo peniksen puolikas kartongilla, joka oli äskettäin saanut tunteita nousemaan. Se oli Cassie itse. Narsistisena ihmisenä tämä sekä hämmensi poikaa, että jätti sanattomaksi. Poikaa ärsytti se, mikä tämä oli. Tai esitti olevansa. Millaisena Lily tämän näki. Miten koko luokka, koulu, tätä katsoi. Mutta ennen kaikkea, millaisena ääliönä tämä käyttäytyi Joceyn suhteen. Humalapäissään Cass oli luvannut valitsevansa Joceyn. Ei ketään tai mitään muuta. Miksi tämä sitten kiihtyi näin paljon itsensä vuoksi. Ei siksi, että puolustaisi Joceyn tunteita, imgoa, kunniaa vaan täysin, sata prosenttisesti omiaan.
Cassie kääntyi hämmentyneenä kartongin puoleen, kun Lily sanoi jotain tekstistä. "Hmm," tämä myötäili. "Varmaan se on ihan okei." Cass tarttui jälleen tuohon tummanpunaiseen kynään ja ryhtyi piirtämään sitä mikä kesken oli jäänyt. Ajatuksissaan Cassie piirsi elimet suuremmin virnuilematta tai tekemättä niistä pilaa.
"Hei... Ootsä koskaan ajatellu tyttöjä.. sillei?" Kysymys, joka jälleen tuli aivan pusikon takaa. Cassie tiesi, että sen voisi tulkita kukin miten halusi. Joko Cass halusi neuvoja omaan sukupuoleensa ihastumisesta, tai sitten oli hormooni-hirmu poika joka halusi lisämaterialia girl on girl fantasioille. Oikea vastaus oli ensimmäinen vaihtoehto, mutta mitä siitä. Lily tahtoi Cassien avautuvan, joten hitto vie, Cass avautui.
|
|
|
Post by Agitha on Apr 15, 2010 17:38:40 GMT 2
"En minä halua kuulla mitään, mutta olen tässä jos mielesi tekee kertoa", Lily totesi kuin psykologi konsanaan. Hän risti kätensä pulpetille, ja katseli Cassia räpytellen silmiään ymmärtäväisesti. Hän huomasi taas hiljalleen valuvansa takaisin ivailun puoleen, mutta terapeutin teeskenteleminen ei onneksi ollut kovin pahaa ivaa. Cassia katsellessaan Lily ei voinut olla huomaamatta, että poika ei todella ollut hassumman näköinen. Sääli vain, että Lily oli lopen kyllästynyt kauniisiin ulkokuoriin, ja tiesi että Cassin sisäinen kauneus ei ollut kummoista. Tai sitten se sisäinen kauneus oli hyvin, hyvin syvällä. Niin syvällä, että satunnaiset luokkatoverit eivät voineet sitä nähdä.
Heidän ryhmätyönsä edistyi, ja Cassilla ei näyttänyt olevan mitään ongelmaa hänen tekstinsa kanssa. Cassin piirroksetkin näyttivät olevan pian valmiita. Ilmeisesti heidän tiimityönsä pelasi tehokkaasti, vaikka heidän kemiansa ihmisinä eivät kohdanneetkaan kovin hyvin. Vai oliko vika vain Lilyn asenteessa? Casshan ei ollut sanonut mitään typerää, toistaiseksi. Mutta ei kestänyt kauaakaan, kun Cass päästi suustaan sammakon. Lily ja tyttörakkaus, niinpä tietenkin. Lily, Amy Carter ja Cass kolmen kimpassa, vai mitä? Tai Cass katsomassa vierestä, kun Lily suuteli Celia Hammondia? Lily tyttöjen pukukopissa tekemässä tuhmia tuntemattomalle söpölle tyttöoppilalle? Joka miehen unelma. Maailmassa tuskin oli miestä, joka ei olisi edes joskus haaveillut kahdesta söpöstä tytöstä koulupuvussa tyydyttämässä toistensa tarpeita. Miksi Cass muka olisi erilainen? Normaalisti Lily olisi näpäyttänyt takaisin jotain terävää, tai tyytynyt vain jättämään koko kysymyksen (ja Cassin) huomiotta, mutta jokin kysymyksen vakavassa sävyssä sai hänet miettimään kahdesti. Cass ei kuulostanut siltä, että olisi halunnut nähdä Lilya tyttörakkauden merkeissä. Kysymys kuulosti vakavalta ja rehelliseltä, vaikka Lily ei voinutkaan olla miettimättä, mikä sai Cassin kysymään sellaista. Hän päätti vastata rehellisesti silläkin uhalla, että Cassilla olisi taka-ajatuksia ja hänen vastauksensa innostaisi koulua juoruilemaan. "Olen. Uskon, että kaikki ovat. Mutta tiedän myös, ettei siitä tulisi mitään, koska minun mielestäni seksi vaatii tunteita tai ainakin vetovoimaa, ja en tunne sellaista muita tyttöjä kohtaan. Mutta jos joskus tuntisin, niin ei minulla olisi mitään ongelmaa sen kanssa. Toistaiseksi olen kuitenkin kiinnostunut vain pojista", Lily selitti ja kohautti olkapäitään. "Tietysti olisi aika mahtavaa ihastua tyttöön, koska tytöt ymmärtävät tyttöjä paremmin kuin pojat, mutta minkäs teet? Ei sitä tunteilleen voi mitään, hyvässä tai pahassa." Siinä. Kypsä ja asiallinen vastaus Cassille Lilyta, ja rehellinenkin vielä. "Kuinka niin?" Lily ei voinut olla kysymättä. Jos Cass nyt ryhtyisi virnuilemaan tai ehdottelemaan kolmen kimppaa, niin lätty lätisisi.
|
|
|
Post by loveliina on Apr 15, 2010 18:25:42 GMT 2
Cassie katseli hetken piirroksiaan häpeissään siitä, että oli oikeasti uskaltautunut kysymään jotain niin... kyseenalaista Lilyltä, mutta sitten nosti katseensa kartongista yllättyneenä tytön vastauksesta. Tämä oli. Mutta sai sen kuulostamaan niin jokapäiväiseltä tavalliselta jutulta, normaalilta. Jotain mitä yhdenkään pojan suusta ei kuulisi, se oli varma. Mutta Lily ei sanonut, 'kyllä joka sekuntti minuutista, joka minuutti tunnista, 24 tuntia jokaisena viikon seitsemästä päivästä'. Joten, Cassien tapaus ei ilmeisestikään kuulunut normaaliin ihmisluontoon. Tai se ei ainakaan ollut... niin tavallista. Mutta kun Lily sanoi, ettei pystynyt tunteilleen mitään, Cassie käänsi katseensa tytön silmiin melkein jopa kiitollisina. Tämä oli juuri jotain, mitä Cassie halusi kuulla. Ei se ollut pojan vika. Ei Cassiessa ollut vikaa, kaikki oli niitten typerien tunteiden syy, eikä siis millään tapaa rinnastettavissa poikaan itseensä.
"Kuinka niin?" Cassie käänsi katseensa vikkelään pois päin. Niin, no ei kai poika tosissaan voinut kuvitella, että voisi kysyä Lilyn tyttö-suhteista saamatta minkäänlaista vastakysymystä miksi. Mutta silti, tämä ei ollut osannut odottaa kyseistä kysymystä, joten joutui hetken miettimään sanojaan. Pitäisikö valehdella silmät päästä vai sanoa jotain tarpeeksi epämääräistä, ettei siitä voisi päätellä mitään? Vitsiksi Cass ei kehdannut tilannetta vetää. Cassiella ei ollut sellainen olo, kuin Lily vedättäisi häntä, joten typerät kommentit eivät tulisi kuuloonkaan. "Mä vaan mietin," tämä sanoi yrittäessään keksiä, miten jatkaisi selitystään. Cassie ei voinut sanoa miettineensä, oliko normaali vai ei, sillä sehän nyt paljastaisi kaiken. Että Cassiella, koulun suosikki naistenmiehellä olisi tunteita, siis _tunteita, poikia, poikaa kohti. Se toisaalta voisi nostaa pojan pisteitä suurimman osan tyttöjä silmissä, mikä nyt olisi romanttisempaa kuin kielletty poikarakkaus yksityiskoulussa, mutta melko varmasti laskisi pisteitä poikien päädyssä. Siellähän nyt muutenkin tykättiin Cassiesta niin kovin, tämä vei naiset iltaisin ja suihkun aamuisin. "Että ku luin jostain, että murrosiässä kaikki nuoret oikeestaan löytää, että kummasta sukupuolesta ne tykkää. Tai siis että..." tämäkin alkoi kuulostaa tunnustukselta, joten Cassie keskeytti lauseensa. "Ihan vaan", tämä lopulta huokaisi ja keskittyi estämään itseään olemaan piirtämättä penikselle knallia ja viiksiä.
"Erikoista, että nuo tuossa", osoitus kohti pojan piirtämiä sukuelimiä, "määrittää niin paljon. Ja... Niin. Tekee kaikesta monimutkasta." Ehkä ne eivät tehneet muitten elämistä monimutkaisia, mutta Cassielle ne olivat jotain päätähuimaavan monimutkaista ja vaikeaa. Mutta toki, määrittiväthän sukupuolet yhteiskuntaakin aika vahvalla kädellä, kyllä tuon pohdinnan silläkin tasolla voisi tulkita, toivon mukaan.
|
|
|
Post by Agitha on Apr 15, 2010 20:25:59 GMT 2
Lily yllättyi, ja tuli vähän uteliaaksi, kun Cass käänsi katseensa pois kuullessaan hänen kysymyksensä. Oliko siinä jotain noloa? Varmaan oli, jos se liittyi Cassin seksuaalisiin fantasioihin, vaikka Cass ei kyllä vaikuttanut erityisen kainolta seksuaalisuutensa suhteen. Oikeastaan seksuaalisempaa tyyppiä oli vaikea löytää koko koulusta, tai niin Cassista liikkuneista jutuista voisi ainakin päätellä. Pian Cass kuitenkin selitti (tai väitti) ajatelleensa ihan siveellisiä. Lily ei keksinyt mitään sanottavaa aiheeseen, ja tyytyi vain nyökkäämään. Niinhän se oli, vaikka ihmisen seksuaalisuus kehittyihin läpi koko elämän. Oma paikka noin suurin piirtein löydettiin usein murrosiässä, jos kaikki meni ihan hyvin ilman suurempia kriisejä tai esteitä. Oliko muka oikeasti mahdollista, että sukuelinten piirteleminen oli saanut Cassin ajattelemaan seksuaalisuutta asiallisesti? Siis Cassin? Kun Cass jatkoi jutteluaan, ja ihmetteli sitä, miten sukupuolet rajoittivat maailmaa, Lily yllättyi todella, eikä edes yrittänyt peittää sitä. Miettikö Cass oikeasti noin järkeviä juttuja? Lily oli ilmeisesti aliarvioinut pojan arvatessaan tämän ajatuksien olevan luokkaa "pimpit on kivoi, ja pippelit, kuhan se on mun pippeli", mutta ilmeisesti Cass ihan oikeasti ajatteli. Ja vieläpä sellaista aihetta, mitä Lily ajatteli usein. "Se on kyllä totta", Lily sanoi, kun oli saanut koottuaan itsensä ensijärkytykseltä. "Tai siis, kyse on vain siitä, että ihmisrodun on ollut hyödyllistä jakautua kahteen toisistaan poikkeavaan osaan, jotka kykenevät lisääntymään keskenään. Mitoosista ei ole hyötyä, jos lajin on tarkoitus kehittyä. Se on vain kopioimista, kun taas kahden erilaisen yksilön lisääntyessä saadaan aikaan lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja, joista toiset ovat parempia kuin toiset, ja siten laji kehittyy hiljalleen. Mutta siinä kaikki, mikä todella liittyy sukupuoliin", hän selitti omia ajatuksiaan aiheesta. "Minun mielestäni sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että sukupuolet pukeutuvat erilailla, tai käyttäytyvät erilailla. Katso vaikka tätä luokkaa. Sukupuolet on helppo erottaa toisistaan, mutta se ei johdu pelkistä fyysisistä ominaisuuksista. Tytöillä on hame. Tytöillä on pidemmät hiukset. Tytöt puhuvat jopa erilaista kieltä kuin pojat! Ja ne eivät varmasti ole asioita, jotka helpottavat synnyttämistä. Ymmärrän sukupuoliroolien olemassaolon syyn, ja niin ymmärtävät melkein kaikki muutkin, mutta juuri siksi ne olisi rikottava. Tai siis, ei ne enää hyödytä mitään, samat syyt eivät päde enää. Ja ne rajoittavan yksilönvapautta." Kyllä vain, kyse oli aiheesta josta Lily saattoi paasata tuntikaupalla. Vaikka hän oli pitkähiuksinen, ja vaikka hänkin käytti mekkoa koulupukunaan, hän nautti silti tietokoneiden rakentamisesta ja videopelien pelaamisesta. Hän oli kiinnostunut autoista, ja pukeutui bändipaitoihin. Ja kuinka usein hän saikaan kuulla valitusta aiheesta! "Ja yksilönvapauteen kuuluu myös mahdollisuus valita kumppani vapaasti, sukupuolesta riippumatta. Noin 94% väestöstä on heteroseksuaaleja, mutta sitä kuutta prosenttiakaan ei saa unohtaa", Lily lisäsi vielä, sillä alun perin keskustelu oli koskenut seksuaalivähemmistöjä. Ainakin vähän. Hän vilkaisi Cassia merkitsevästi. Monet olisivat voineet tulkita sen vihjailevaksi tai kaikkitietäväksi ilmeeksi, mutta oikeastaan Lily tarkoitti vain painottaa sanojaan.
|
|
|
Post by loveliina on Apr 16, 2010 18:22:27 GMT 2
Cassie yritti ensin pysyä mukana keskustelussa, ihan oikeasti yritti. Mutta lauseet pitenivät, ja niissä alkoi seikkailla villejä uusia sanoja niin paljon, että kulmakarvat kurtistuivat pakostakin kysymysmerkille. Kyllä pojalle pointti meni perille, sukupuoli erottelu, huono asia. Mutta miten sen sai väännettyä noin monimutkaiseksi? Tai no, sitähän juuri koko homma olikin, monimutkaista. Ei kai se ollutkaan niin suuri ihme, että selityskin oli. Mutta tyttö kuitenkin onnistui kadottamaan Cassien jonnekkin sanahelinään täydellisen onnellisesti. Tämä ei ollut kyllä osannut vetää mielipiteestään näin syvällisiä pohdintoja, mutta oli samaa mieltä. Ehdottomasti. Yksilönvapaus! Se nimenomaan tässä kuoli. Ei saanut vapaasti olla kuka oli, kun oli niin kovin tärkeää, että se josta sattui vain pitämään, tulisi käyttää hametta. Mielikuva Joceystä koulupuvun hameessa Jo miltein tyrskähtäen ajatusketjulleen, Cass yritti ylläpitää pokerinaamaansa. Poika nyökytteli pontevasti, näyttääkseen että oli todella samaa mieltä.
Mutta sitten homma kävi taas oudoksi. Lily teki aika selväksi, että uskoi Cassien kuuluvan tuohon kuuteen prosenttiin heteroseksuaalien ulkopuolelle, merkitsevällä katseellaan ja hienosti valitulla sanamuodollaan. Cassie katsoi Lilyyn hetken kysyvästi. Sitten epäröiden. Sitten jälleen kysyvästi. Kuinka paljon, ja mitä tarkalleen ottaen Lily tiesi? Oli ehkä hieman hälyyttävää, että tyttö näin suoraan myönsi lukevansa Cassien seksuaalivähemmistöihin. Vai oliko tuo lausahdus sanottu Cassielle kiusallaan, ilman että tyttö tiesi mitään oikeaa, mutta halusi vain saada Cassien nolostumaan kännitoilailuistaan. Vai oliko tyttö vain yksinkertaisesti sitä mieltä, että näin oli, ja päättänyt todeta asian faktana muitten joukossa. Pudistaen hieman päätään Cassie korjasi ilmettään niin, että hymyili hieman 'minulla ei ole hajuakaan mistä selität, mutta selvä' -tyyliin. "Ei sovi unohtaa.. Ei. Ei toki," tämä soperteli nyökytellen ja peukaloita pyöritellen. Mitä Lily oli tarkoittanut? Cassien oli saatava tietää, mutta tämä ei vain voinut kysyä. Se jos mikä olisi herättänut niitä kysymyksiä, joita ei saisi kierrettyä kuin pakoon juoksemalla. Mikä myös herättäisi kysymyksiä. Miksi kaiken, tasan kaiken, piti herättää kysymyksiä.
"Ja.. Tai siis. Se on siistii... Tai siis hyvä, että jotkut kuitenki esim vaikka just meidän koulussa... Kehtaa sillee sanoo, että ne on... Homoi tai jotain. Tai bi. Tai siis," tämä selitti käännellen katsettaan kattolaatoista lattiaan. Olihan se hienoa, että jotkut siihen pystyivät. Cass oli hukannut suurimman osan itsevarmuudestaan sanoihinsa ja selvien, yhtenäisten lauseiden muodostus tuntui yllättävän vaikealta. Kuuluivatko nämä mielipiteet tulla Cassien suusta, tämän imagon suusta? Ehkä ei. Mutta villi idea! Miksei vain muokkaisi näin pikkuhiljaa sitä ah niin tärkeää mainossivua, jonka ulkopuoliset näkivät. Mutta olisiko se nyt loppujen lopuksi niin helppoa. Ei kai. Jos olisi, eikö niin olisi jo käynyt.
|
|