Laiskamatoja ja kaukosäätimen valtias

[Cerwel]

Hayley vilkuili yhä nörttipojan perään, mutta käänsi huomionsa Kyleen kun tuo katosi nurkan taakse.
"Ai..", hän sanoi, kun toinen kertoi ettei omistanutkaan nörttipojan aivoja, "ehkä hänestä ei olekaan hallitsemaan maailmaa.. Se vaatii aivoja." Hän virnisti ja keskittyi televisiossa kiljuviin anorektisen laihoihin tyttöihin, jotka olivat oikeastaan kuin pikkutyttöjä. Yhtä innoissaan ainakin. Hayley pyöritteli ruskeaa hiuskiekuraa sormiensa välissä eikä voinut estää suupieliään nykimästä.
"Älä viitsi. Musta tulee hyvä maailmanvaltias", hän sanoi ja hymyili.

Hayley ei tiennyt odottiko Kylen vastaavan suudelmaan vai ei. Jokatapauksessa hän yllättyi tuon tehdessä niin. Se oli hyvä suudelma. Kyle oli kieltämättä hyvä suutelija. Kyle osasi myös aina saada hänet nauramaan, vaikka tyttö yrittikin estää itseään nauramasta.
"Sä vastasit siihen suudelmaan, Kyle Harrison", hän sanoi, "ei sen jälkeen sanota noin.. Mutta mä voin kyllä tarjota sen illallisen, jos haluat." Hän virnisti. Hayleyllä ei ollut mitään illallista Kylen kanssa vastaan. Silti hän piti itsepäisenä katseensa televisiossa.

Taas tyttö yllättäy erikoista kommenttia ohjelmasta. Hän ei voinut olla vilkaisematta Kyleä huvittuneena. Sitten hän tapitti taas telkkaria. "Hän on hullu", Hayley myönsi, "siksihän häneestä pidetäänkin. Hän on umpihullu.. Umpihullut ovat ihan kivoja ruudun toisella puolella. Myönnä ettet haluaisi tuota tänne. Et sä tarvitse Tyra Banksia, onhan sulla mut."
Hän virnisti leikkisästi ja viattomana. Hayley oli hyvä esittämään viatonta. Hän hymyili kuin pieni enkeli, vaikka mieli olikin yleensä täynnä epäilyttäviä ajatuksia. Hayley olisi halunnut suudella Kyleä uudelleen, mutta halusi yllättää pojan yhtä totaalisesti kuin äskenkin.

[Hass]

"No mutta eikö se olisi vielä kamalampi juttu jos maailman hallitsijalla ei olisi aivoja?" Kyle kysyi kohottaen toista kulmakarvaansa. Alkoi tuntua jo typerältä puhua itsestään kolmannessa persoonassa, mutta meneillään oleva leikki vaati sitä. Mutta Kyle oli samaa mieltä Hayleyn kanssa, ei pojasta olisi maailman hallitsijaksi. Ei aivojen tai motivaationkaan puolesta. Hän oli jo oman pikku maailmansa kuningas siinä mielessä, että filmejä tehdessään hän määräsi jokaisen asian niin säästä kuvakulmiin. Se maailma riitti hänelle paremmin kuin mainiosti.
"En minä sanonutkaan, etteikö tulisi", Kyle toppuutteli virnuillen leveästi.

"Sinulla ei ole mitään todisteita siitä! Sinun sanasi vastaan minun sanaani!" Kyle protestoi, kun Hayley mainitsi pojan vastanneen suudelmaan.
"Mutta hyvä, sainpahan illallisen irti tästä. Se on sentään tarpeeksi hyvittämää kaikki henkiset ja fyysiset kärsimykset, jotka aiheutit minulla pahoinpitelemällä hentoja huuliani", Kyle nyökkäsi vakavana ja sisäisesti tanssi villiä voitontanssiaan, johon kuului paljon erittäin lapsellisia ja kliseisiä liikkeitä. Ei niin, ettäkö suudelma olisi jotenkin aiheuttanut kärsimyksiä ja jos olikin, Kylen täytyi olla masokisti, koska hän ei olisi pistänyt ollenkaan toista samanlaista pahitteeksi. Ristiriidan kuitenkin aiheutti se, että Kylen oli kasvattanut nainen, joka arvosti hyviä käytöstapoja yli kaiken (vaikkei sitä aina Kylestä ulospäin nähnytkään) ja poika saisi niin huutia jos rouva Harrison saisia vihiä, että poika oli ollut ulkona tytön kanssa ja tyttö oli joutunut maksumieheksi. Siinä ei enää olemattomasta perinnöstä haaveiltaisi...

"Jos sinä olet minun supermallini niin tarkoittaako se sitä, että voin hakea kamerani ja pistetään pystyyn oma kuvaussessio?" Kyle liehakoi nostellen kulmiaan koomisen ehdottelevasti. Ehdotus ei ollut ihan vastenmielinen pojallekaan. Ensinnäkin hän saisi hyvän syyn pitkästä aikaa kaivaa still-kameransa esille ja räpsiä kuvia. Toiseksi, kuvauskohde oli enemmän kuin miellyttävä silmälle ja kolmanneksi, hyvällä todennäköisyydellä sellaisissa kuvissa olisi paljon paljasta pintaa, joka ei sekään ollut vastenmielinen asia teinipojalle. Kylen haaveilut ja fantasiat keskeytti havainto, että Hayley näytti liiankin viattomalta. Se ei tiennyt koskaan hyvää. Kyle vilkaisi epäluuloisesti Hayleyta, joka sentään oli päässyt yli ujouspuuskastaan ja pystyi jo katsomaan hänen suuntaansa.

[Cerwel]

"Joo, kieltämättä", hän murahti, "ja sä sanoit 'voi maailma parkaa' josta mä olisin voinut vaikka loukkaantua. Onneksi mä olen näin ihana ihminen."
Hän vastasi Kylen hymyyn ehkäpä kaikkein viehättävimmällä hymyllään, joka ei enää ollutkaan niin viaton. Hän katseli poikaa tutkivasti, kun tuo väitti vastaan. Hänen kasvoillensa levisi virne.
"Sinä et siis myönnä", hän mutisi nostaen hieman kulmiaan ja nojautui lähemmäs Kyleä, "kohta.. sun.. on.. pakko."
Sitten hän suuteli Kyleä taas. Tällä kertaa pidempään- ja kiihkeämmin. Kädet ajautuivat hetkeksi pojan hiuksiin, kunnes Hayley keskeytti tämänkin suudelman ja erkani kauemmas, muttei paljon kauemmas.

Tyttö virnisti ja hänen vihreät silmänsä tuikkivat.
"Joo sä saat illallisesi.. Ihan missä ravintolassa tahdot, ihan missä vaan.., mutta muista että mitä hienompi ravintola, sen kalliimpi hinta", hän naurahti. Kings Waldenista tuskin ainakaan löytyisi ravintolaa johon Hayleyllä ei olisi varaa, tai hänen vanhemmillaan oikeastaan. Ei vaikka Kyle tekisikin kaikkeinsa illallisen kaupungin parhaassa ravintolassa eteen. "Vaikka eikö ole epäkohteliasta antaa naisen tarjota", hän kysäisi, vaikka se tuli vasta nyt mieleen. Oli tytöllekin toki pidetty tiukka käytöskoulu, mutta sen säännöt tuppasivat joskus unohtumaan.
"Kaipa sinä sen ansaitset."

Hayley nauroi ja pudisteli huvittuneena päätään. Vaikkakin jos ideaa tarkemmin ajatteli, ei se välttämättä olisikaan kovin kamalaa. Jos Kylellä kerran oikeasti oli kamera ja kaikki.
"Ei minulla ole mitään sitä vastaankaan", hän nauroi ja virnisti, jos vaikka Kyle ei ollutkaan yhtään tosissaan. Mitä tuo tuskin oli. 'Kuvaussessio' kuten Kyle asian ilmaisi kuuosti jokseenkin huvittavalta tässä tilanteessa.
"Haetaanko sitten vaan kamera ja heitetään vaatteet menemään?" hän kysyi kulmiaan kohottaen. Jälkimmäisen kohdan tyttö päätteli pojan liehakoinnista. Hayley virnisti ja tutkiskeli Kylen silmiä.

[Hass]

[Sorisorisorisorisorisori että kesti näin kauan. Koeviikko ja ulkomaanmatka hidasti...]

"Joo, meillä täytyy olla tuuria", Kyle naurahti toinen kulma koholla, kun Hayley puhui omasta ihanuudestaan. Hän ei tuntenut tyttöä vielä, mutta tulkitsi äänensävyn kuitenkin ironiaksi, tai ainakin hän toivoi niin. Ei sen puoleen, että Kyle olisi lopettanut juttutuokion jos Hayley olisi käyttäynyt kovin itserakkaasti, ei, tällä pojalla oli ihmeellinen kyky olla välittämättä moisesta. Hänelle oli aivan sama minkälaisia ihmisiä oli ja vaikka Kyle saattoi hetken ajan pelata toisten pussiin, ei hän ollut nuolemassa maata kenenkään jalkojen alta. Ne jalat olivatkin sitten asia erikseen...
"Mitä hauskaa siinä olisi, jos päästäisin sinut niskan päälle heti", poika virnisti makeasti ja nojasi taaksepäin selkänojaa vasten, mutta ei sitten ehtinytkään jatkaa vitsailuaan, kun Hayley päätti ryhtyä taas toimeen. Kädet eksyivät taas tytön vyötäisille ja toinen käsi puristui nyrkkiin paidan ympärille. Kyle pääsi mukaan paljon nopeammin tähän suudelmaan kuin äskeiseen vaikka yllätys se oli jälleen. Poika päätti hiukan nostaa suuremaa vaihdetta päälle ja lipaisi kiusoitellen kielellään Hayleyn huulia, mutta jätti sen siihen. Hän teki mieli vetää tyttö omaan syliinsä istumaan, mutta ei toteuttanut ajatustaan. Vaikka Kyle oli suhteellisen rento ja huoleton, tälläinen tilanne oli hänelle uudenlainen. Ei hän usein noin vain pokannut tyttöjä koulusta.

"Mutta eikö tyttöjen pitänyt pitää kunnon pahoista pojista? Kapinoida etikettiä ja ties mitä käyttäytymistapoja vastaan?" Kyle kysyi vaikka oli sisäisesti jo luovuttanut tietäen, että jos he todella pääsisivät ulos, Kyle maksaisi kaiken. Ja se oli okei, hänen säästönsä olivat hyvässä jamassa ja raha ei ollut koskaan ollut ongelma, vaikkei Kyle ollutkaan varsinaisesti rikas. Saint Walden'sissa kun näki jos jonkinlaista kreiviä ja vapaaherraa.
"Totta helvetissä minä ansaitsen sen", poika huomautti ja yritti hetken leikkiä koppavaa: "ja usko pois, sinä et ole nähnyt puoliakaan minun "moveistani"", Kyle iski silmää ja venytteli sormiaan paljon puhuvasti.

"No mikä ettei!" Kyle nauroi, kun Hayley "suostui" kuvausehdotukseen. Hän ei tiennyt tajusiko tyttö, että Kyle oli suhteellisen tosissaan kuvaamisen suhteen, mutta oli mukavaa ettei tytöllä ollut mitään kuvauksen kohteena olemista vastaan. Kamera ja Kyle olivat yhtä pakettia ja Kyle ja Hayley näkisivät tulevaisuudessakin, olisi kiusallista jos Hayley alkaisi piileksimään heti. Kyle nousi venytellen seisomaan ja työnsi karkkipussinsa laukkuun, jonka heilautti olalleen. Sitten hän astui Hayleyn eteen, otti tyttöä vyötäisiltä kiinni nostaen tämän vapaalle olalleen.
"Mennäänkös sitten?" Kyle kysyi ja hänen äänestään paistoi virnistys läpi.

Täytyi vain toivoa, että jos he pääsisivät hänen huoneeseensa asti kamera olisi täydessä latingissa ja muistikortti olisi jossain lähettyvillä.
[Manhandling...]

[Cerwel]

Hayley nyökkäsi hymyillen. Hän rakasti leikkiä ihmisillä ja ihmisten kanssa. Toisinaan hän ei ollut edes varma kummasta oli kysymys. Hän ei tiennyt kuinka tosissaan toinen asiat otti. Niin hyödyllistä kuin se olisikin, hän ei nähnyt ihmisten pään sisään. Tyttö itse otti toisinaan koko elämän yhtenä suurena teatteriesityksenä. Hänen roolinsa vaihteli, mutta se oli aina päärooli.

Tyttö virnisti Kylen kommentille pahoista pojista.
"Joo, ainakin telkkarissa", hän sanoi nyökäten, "sellaisia ei, sinun lisäksesi, tästä koulusta löydykään."
Hayley ei tiennyt Kylen aikomuksista, mutta oli varma että vaatisi saada tarjota kaiken. Olihan hän luvannut ja olihan hänellä rahaakin. Jos he sitten ikinä sinne ravintolaan päätyisivät. Hayley nauroi ja hipaisi Kylen korvanlehteä sormenpäillään. yley
"Näytät ne kaikki minulle sitten, jooko?" hän sanoi ja hymyili.

Hayley naurahti, mutta yllättyi siitä että Kyle oli oikeasti valmiina laittamaan kuvaukset pystyyn. Tai sitten poika halusi vain kaapata hänet huoneeseensa. Ei häntä silti arveluttanut. Kyle ei vaikuttanut kovinkaan pelottavalta. Sitä Hayley ei uskaltanut sanoa äänen, sillä arveli Kylen osaavan olla pelottava niin halutessaan. Hän seurasi poikaa katseellaan ja nousi itsekin seisomaan. Hänen huuliltaan karkasi pieni kiljahdus, kun Kyle yllättäen heitti hänet olalleen. Se ei mahtanut olla vaikeaa, Hayley oli kevyt kuin keijukainen, mutta jaksaisiko Kylekään kantaa häntä huoneille asti? Hayley ei halunnut pudota, pudotus tulisi nimittäin olemaan pitkä. Tyttö nauroi.
"Mennään."

//Sori lyhyt..//
//Jatketaanko tätä siellä huoneessa?//