Post by Hass on Mar 27, 2010 20:17:33 GMT 2
Muutama hahmo, jota voi käyttää omissa peleissään sivuhenkilöinä. Mikäli joku tekee kyseiselle viralle hahmon, poistetaan se täältä listalta ja elämä jatkuu onnellisena. Me kaikki rakastamme SW:n henkilökuntaa. Lisää tulee, kunhan jaksan.
Valitukset suoraan Hassille :'D
Siivoojat
Hilda Rotzek: 48-vuotias alunperin tsekkeistä kotoisin oleva tuima täti. Hilda vihaa lapsia ja nuoria, mutta vielä intohimoisemmin hän vihaa iloisia ihmisiä. Sanomattakin on selvää, että tämä nainen ei vain hymyile – paitsi jos saa jonkun lapsen ongelmiin. Hilda erosi miehestään Fransista 80-luvun puolella ja asuu nyt yksin lemmikkikäärmeensä Hegbertin kanssa yksiössä. Hilda vihaa työtään ja yrittää luistaa siivoamisesta aina kun pystyy. Hän on allerginen koulun käyttämälle pesuaineelle ja se saa hänen ihonsa punoittamaan sairaalloisesti. Alinomaan pahantuulinen Hilda on kuuluisa oppilaiden parissa liikkuvista legendoista, joiden mukaan nainen olisi joskus pakottanut oppilaan juomaan lattianpesuveden onnettoman nuoren erehdyttyä juoksemaan vastapestyn lattian läpi kuraisilla kengillä. Kaikki pelkäävät Hildaa, niin myös koulun johto. Ainoastaan se on syy siihen, miksi Hildaa ei olla vielä erotettu. Rotzekin tunnistaa silmälapusta ja linkuttavasta kävelytyylistä, sillä naisen jalka on huonossa kunnossa ja Hilda kyllä kertoo vaivoistaan enemmän jokaiselle, joka sattuu tielle. ”Hullu-Hilda” on muuten pyöreä, tupakanhajuinen eukko, jonka harmaantuneet hiukset ovat tiukalla nutturalla ja hampaat keltaisia – hän on kuin kävelevä mainos tupakoimisen haitoista. Matala viski-baritoni on kantava ja kaikuu koulun käytävillä turhankin usein.
Lizzie McCand: Koulun toinen siivoja on Hildan vastakohta, iloinen ja pirteä Lizzie valmistui vasta vuosi sitten lukiosta ja hämmästyttävässä naiiviudessaan ei ymmärrä olla edes katkera tyhmyydestään ja huonosta koulumenestyksestä, joka pakottaa hänet pysymään siivousalalla. Lizzie puhuu vahvalla Manchesterin aksentilla, sillä on kotoisin pitkästä suvusta tehdastyöläisiä ja tytön suurinta hupia onkin käpertyä sohvalle perjantai-iltana, syödä mikroruokaa ja katsoa Kauniita ja rohkeita. Lizzie on hyvin ailahtelevainen ihminen romanttisissa tunteissaan ja rakastuu useammin kuin normaalit ihmiset vaihtavat alusvaatteitaan. Hänellä on paljon ja usein vaihtuvia poikaystäviä, jotka suurimmaksi osin ovat 30-vuotiaita peräkammarin poikia kiirehtimässä kotiin ennen kuin äiti lukitsee ulko-oven yöksi. Siivoamiseen Lizzie suhtautuu hiukan löyhäperäisesti. Hän ei aina tarkalleen muista olevansa töissä, mutta jos hän jostain syystä eksyy Saint Waldensiin, siivoaa hän kadehtittavalla tarmolla ja rakkaudella työhönsä. Lizzie rakastaa nuoria ja heidän kanssa puhumistaan. Hän myös pelastaa heitä hullu-Hildan tieltä aina kun voi, sillä hän on useammin kuin kerran eksyttänyt Hildan onnettomien oppilaiden jäljiltä.
Vahtimestari
Herra Billings: Herra Billings, oppilaiden keskuudessa Billie, on 53-vuotias, leppoisa, mutta elämäänsä kyllästynyt mies. Hänellä on valkeat hiukset ja viikset, joita hän kampaa aina kuin luulee muiden silmän välttävän. Hän on lyhyt ja laiha, eikä käytä silmälaseja, vaikkei ilman niitä juurikaan näe. Herra Billingsin menneisyys on hämärän peitossa ilmeisesti kaikilta muilta, paitsi häneltä itseltään. Billieen saattaa törmätä ihan missä vain, ihan koska vain. Hän kuljeskelee ympäri koulua kuin aave, joka saattaa yhtäkkiä pelästyttää pahaa aavistamattoman oppilaan karjaisemalla hänen korvaansa. Suhteellisen harmiton hän kuitenkin on, paitsi silloin, jos joku saa hänet ärsyyntymään. Billings pitää enemmän tytöistä kuin pojista, sillä hänen mielestään nykyajan nuorukaisilta puuttuu itsekuria ja selkärankaa. Hän ei kuitenkaan loppupeleissä suosi kumpaakaan sukupuolta. Billings on mies, joka hallitsee kaikenlaisia pikkupuuhia ja osaa korjata lähes mitä tahansa. Hänen elämässään ei ole ollut mitään kiintopistettä moneen vuoteen. Huhutaan, että hänen vaimonsa olisi kuollut auto-onnettomuudessa, ottanut ritolat tai vaihtoehtoisesti tullut lohikäärmeen syömäksi, mutta kukaan ei tiedä.
Rehtori
Robert McRheinenberg on varttunut toisen maailman sodan jälkeisessä lamassa ja ennen opettajan uraa haaveili lainvartijan ammatista, mutta heikon polvensa takia joutui hylkäämään unelmat suuresta kunniasta. Näistä lapsuuden haaveista kummin jäi vankkumaton oikeudentaju ja säntillisyys. McRheinenbergin lempipuuhaa on keksi mahdollisimman luovia rangaistuskeinoja opettaakseen lapsille kunnon kansalaisen moraalia. Valitettavasti rehtori on jo vanha, hän on kinunut useammin kuin kerran luvan jatkaa toimessaan eläkeikänsä ylitettyä. Vanhuus ei kumminkaan näy sotilaallisessa kurinpidossa – McRheinenberg on onnistunut pitämään Saint Waldenin Iso-Britannian koulujärjestelmän kirkkaimpana helmenä ja aikoo pitää huolta koulun arvostuksen pysymisestä ennallaan. Rehtori harrastaa sikareiden polttamista ja koulun pokaalien kiillottamista, tuntien äärimmäistä ylpeyttä kaikista menestyvistä oppilaistaan. Ulkonäöltään herra on hyvin arvokkaasti vanhentunut. Parta on ajettu joka aamu ja hiukset ovat kammattu taaksepäin pienellä laineella. McRheinenberg pukeutuu tweed-kankaasta tehtyihin pukuihin, liiveihin ja mukana rintataskussa on aina isoisän isoisän kultainen taskukello, joka ei ole käynyt sitten Neuvostoliiton hajoamisen. McRheinenberg on kolmen lapsen isä, joista kaksi vanhinta poikaa on armeijan upseeristoa ja nuorin – tytär – on opetusministerin henkilökohtainen assistentti. Kunninarvoisa rouva Rheinenberg pitää huolta King Waldensin seurapiirielämästä ja paikallisesta naisjärjestöstä, jonka suurin vuositapahtuma on karnevaalit, joiden tuloilla kustannetaan Saint Waldensiin uusia taideteoksia, jotka sitten lukitaan kassakaappiin turvaan ilkivallalta. Kuva
Opettajat:
Psykologian opettaja:
Andrew Wilson. Koulun nuorimpiin opettajiin kuuluva 26-vuotias mies on myös yksi pidetyimmistä rennon ja reilun asenteensa takia. Hän on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä arvokasta työtä psykologian suhteen. Mukavannäköinen, ruskeahiuksinen, maanläheinen ja rauhallisesti elämään suhtautuva herra ei turhia hötkyile. Wilson suhtautuu oppilaisiinsa huumorintajuisesti ja nuorekkaasti, eikä turhia pingota harmaiden hiuksien toivossa. Hän ei juuri koskaan näytä turhautumistaan ja onnistuu aina välillä jopa opettamaan asioita oppilaille, joka ei aina ole niin helppoa. Psykologialle omistautuva herra tekee yhä tutkimustyötä ja reissailee ympäri maailmaa ties missä seminaareissa ja kokouksissa. Professori Wilson pukeutuu töihin yleensä hyvin istuviin puvun housuihin ja kauluspaitoihin, mutta vapaa-ajalla suosii rennompaa tyyliä kuten farkkuja ja neulepaitoja.
Valitukset suoraan Hassille :'D
Siivoojat
Hilda Rotzek: 48-vuotias alunperin tsekkeistä kotoisin oleva tuima täti. Hilda vihaa lapsia ja nuoria, mutta vielä intohimoisemmin hän vihaa iloisia ihmisiä. Sanomattakin on selvää, että tämä nainen ei vain hymyile – paitsi jos saa jonkun lapsen ongelmiin. Hilda erosi miehestään Fransista 80-luvun puolella ja asuu nyt yksin lemmikkikäärmeensä Hegbertin kanssa yksiössä. Hilda vihaa työtään ja yrittää luistaa siivoamisesta aina kun pystyy. Hän on allerginen koulun käyttämälle pesuaineelle ja se saa hänen ihonsa punoittamaan sairaalloisesti. Alinomaan pahantuulinen Hilda on kuuluisa oppilaiden parissa liikkuvista legendoista, joiden mukaan nainen olisi joskus pakottanut oppilaan juomaan lattianpesuveden onnettoman nuoren erehdyttyä juoksemaan vastapestyn lattian läpi kuraisilla kengillä. Kaikki pelkäävät Hildaa, niin myös koulun johto. Ainoastaan se on syy siihen, miksi Hildaa ei olla vielä erotettu. Rotzekin tunnistaa silmälapusta ja linkuttavasta kävelytyylistä, sillä naisen jalka on huonossa kunnossa ja Hilda kyllä kertoo vaivoistaan enemmän jokaiselle, joka sattuu tielle. ”Hullu-Hilda” on muuten pyöreä, tupakanhajuinen eukko, jonka harmaantuneet hiukset ovat tiukalla nutturalla ja hampaat keltaisia – hän on kuin kävelevä mainos tupakoimisen haitoista. Matala viski-baritoni on kantava ja kaikuu koulun käytävillä turhankin usein.
Lizzie McCand: Koulun toinen siivoja on Hildan vastakohta, iloinen ja pirteä Lizzie valmistui vasta vuosi sitten lukiosta ja hämmästyttävässä naiiviudessaan ei ymmärrä olla edes katkera tyhmyydestään ja huonosta koulumenestyksestä, joka pakottaa hänet pysymään siivousalalla. Lizzie puhuu vahvalla Manchesterin aksentilla, sillä on kotoisin pitkästä suvusta tehdastyöläisiä ja tytön suurinta hupia onkin käpertyä sohvalle perjantai-iltana, syödä mikroruokaa ja katsoa Kauniita ja rohkeita. Lizzie on hyvin ailahtelevainen ihminen romanttisissa tunteissaan ja rakastuu useammin kuin normaalit ihmiset vaihtavat alusvaatteitaan. Hänellä on paljon ja usein vaihtuvia poikaystäviä, jotka suurimmaksi osin ovat 30-vuotiaita peräkammarin poikia kiirehtimässä kotiin ennen kuin äiti lukitsee ulko-oven yöksi. Siivoamiseen Lizzie suhtautuu hiukan löyhäperäisesti. Hän ei aina tarkalleen muista olevansa töissä, mutta jos hän jostain syystä eksyy Saint Waldensiin, siivoaa hän kadehtittavalla tarmolla ja rakkaudella työhönsä. Lizzie rakastaa nuoria ja heidän kanssa puhumistaan. Hän myös pelastaa heitä hullu-Hildan tieltä aina kun voi, sillä hän on useammin kuin kerran eksyttänyt Hildan onnettomien oppilaiden jäljiltä.
Vahtimestari
Herra Billings: Herra Billings, oppilaiden keskuudessa Billie, on 53-vuotias, leppoisa, mutta elämäänsä kyllästynyt mies. Hänellä on valkeat hiukset ja viikset, joita hän kampaa aina kuin luulee muiden silmän välttävän. Hän on lyhyt ja laiha, eikä käytä silmälaseja, vaikkei ilman niitä juurikaan näe. Herra Billingsin menneisyys on hämärän peitossa ilmeisesti kaikilta muilta, paitsi häneltä itseltään. Billieen saattaa törmätä ihan missä vain, ihan koska vain. Hän kuljeskelee ympäri koulua kuin aave, joka saattaa yhtäkkiä pelästyttää pahaa aavistamattoman oppilaan karjaisemalla hänen korvaansa. Suhteellisen harmiton hän kuitenkin on, paitsi silloin, jos joku saa hänet ärsyyntymään. Billings pitää enemmän tytöistä kuin pojista, sillä hänen mielestään nykyajan nuorukaisilta puuttuu itsekuria ja selkärankaa. Hän ei kuitenkaan loppupeleissä suosi kumpaakaan sukupuolta. Billings on mies, joka hallitsee kaikenlaisia pikkupuuhia ja osaa korjata lähes mitä tahansa. Hänen elämässään ei ole ollut mitään kiintopistettä moneen vuoteen. Huhutaan, että hänen vaimonsa olisi kuollut auto-onnettomuudessa, ottanut ritolat tai vaihtoehtoisesti tullut lohikäärmeen syömäksi, mutta kukaan ei tiedä.
Rehtori
Robert McRheinenberg on varttunut toisen maailman sodan jälkeisessä lamassa ja ennen opettajan uraa haaveili lainvartijan ammatista, mutta heikon polvensa takia joutui hylkäämään unelmat suuresta kunniasta. Näistä lapsuuden haaveista kummin jäi vankkumaton oikeudentaju ja säntillisyys. McRheinenbergin lempipuuhaa on keksi mahdollisimman luovia rangaistuskeinoja opettaakseen lapsille kunnon kansalaisen moraalia. Valitettavasti rehtori on jo vanha, hän on kinunut useammin kuin kerran luvan jatkaa toimessaan eläkeikänsä ylitettyä. Vanhuus ei kumminkaan näy sotilaallisessa kurinpidossa – McRheinenberg on onnistunut pitämään Saint Waldenin Iso-Britannian koulujärjestelmän kirkkaimpana helmenä ja aikoo pitää huolta koulun arvostuksen pysymisestä ennallaan. Rehtori harrastaa sikareiden polttamista ja koulun pokaalien kiillottamista, tuntien äärimmäistä ylpeyttä kaikista menestyvistä oppilaistaan. Ulkonäöltään herra on hyvin arvokkaasti vanhentunut. Parta on ajettu joka aamu ja hiukset ovat kammattu taaksepäin pienellä laineella. McRheinenberg pukeutuu tweed-kankaasta tehtyihin pukuihin, liiveihin ja mukana rintataskussa on aina isoisän isoisän kultainen taskukello, joka ei ole käynyt sitten Neuvostoliiton hajoamisen. McRheinenberg on kolmen lapsen isä, joista kaksi vanhinta poikaa on armeijan upseeristoa ja nuorin – tytär – on opetusministerin henkilökohtainen assistentti. Kunninarvoisa rouva Rheinenberg pitää huolta King Waldensin seurapiirielämästä ja paikallisesta naisjärjestöstä, jonka suurin vuositapahtuma on karnevaalit, joiden tuloilla kustannetaan Saint Waldensiin uusia taideteoksia, jotka sitten lukitaan kassakaappiin turvaan ilkivallalta. Kuva
Opettajat:
Psykologian opettaja:
Andrew Wilson. Koulun nuorimpiin opettajiin kuuluva 26-vuotias mies on myös yksi pidetyimmistä rennon ja reilun asenteensa takia. Hän on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä arvokasta työtä psykologian suhteen. Mukavannäköinen, ruskeahiuksinen, maanläheinen ja rauhallisesti elämään suhtautuva herra ei turhia hötkyile. Wilson suhtautuu oppilaisiinsa huumorintajuisesti ja nuorekkaasti, eikä turhia pingota harmaiden hiuksien toivossa. Hän ei juuri koskaan näytä turhautumistaan ja onnistuu aina välillä jopa opettamaan asioita oppilaille, joka ei aina ole niin helppoa. Psykologialle omistautuva herra tekee yhä tutkimustyötä ja reissailee ympäri maailmaa ties missä seminaareissa ja kokouksissa. Professori Wilson pukeutuu töihin yleensä hyvin istuviin puvun housuihin ja kauluspaitoihin, mutta vapaa-ajalla suosii rennompaa tyyliä kuten farkkuja ja neulepaitoja.
