It says free coffee

[karma]

: Shadymusu ♥ :

Oli iltapäivä. Chloen työpäivä oli ohitse, mutta hän ei ollut lähtenyt koulultaan vielä. Sen sijaan hän oli päättänyt olla ovela kuin kettu ja juoda iltapäiväkahvinsa opettajien huoneessa, koska oli muistanut kahvin olevan loppu kotonaan. Ja kauppaan meno olisi tottakai mahdoton ajatus, eikö vain? Oli perjantai ja naisen toinen työpäivä oli siis saatettu päätökseen kuvaamataidon tunnilla, joka oli ollut perinteinen kaksituntinen. Tarkalleen ottaen kello yhdestä kolmeen. Nyt kello oli jo kymmenen yli. Chloe oli ollut kiltti ja päästänyt oppilaat viisi minuuttia aiemmin, koska jokainen oli ahkeroinut taidokkaasti töidensä aiheiden parissa. Syystäkin nainen oli ollut ylpeä. Ja siitäkin kuinka nopeasti hän oli saanut yhteyden oppilaisiinsa. Kukaan ei häntä enää vierastanutkaan, saati kummaksunut hänen epäopettajamaista ulkonäköään, ehkä päinvastoin hmm..
Kun Chloe oli selvinnyt tunniltaan, oli hän heti korot kopisten kipittänyt opettajainhuoneeseen ja pistänyt kahvin tippumaan. Tämän jälkeen hän oli istuutunut kahvipöydän kulmalle odottelemaan kädet sievästi puuskaan rinnan alle aseteltuina ja kissansilmin meikattujen silmien katse ulos ikkunasta suunnattuna. Muutaman keksinkin hän oli pihistänyt pöydällä olevasta lasikulhosta ja ajatuksissaan siinä odottaessaan syönyt.

Nyt nainen kuitenkin istui rentona nahkaisella kulmasohvalla ja lueskeli sanomalehteä. Tarkalleen ottaen sarjakuvia ja ohjelmatietoja, sekä muutamia viihdeuutisiakin hän oli selannut aivan aluksi. Kahvi oli jäähtymässä korkeassa, hyvin vaalean harmaassa mukissa, jossa se hiljalleen höyrysi rauhaisasti. Ennen peppunsa parkeeraamista paljasta säärtä vasten mukavalta tuntuvalle sohvalle, oli Chloe laittanut radion päälle, mistä parhaillaan soi rauhaisa piisi, joka sopi hyvin taustamusiikiksi tähän hetkeen.
Nuorella naisella oli yllään musta kynähame, joka paljasti polvet, ja sileää, kiiltävää kangasta oleva, violetti lyhythihainen paita, jonka etuosassa oli pienet koristenapit ja hiukan röyhelöä. Paidan ja hameen rajan peitti leveä musta vyö, jossa oli tekonahkainen solki. Tapansa mukaan naisen paita paljasti rintavaon, mutta oli silti Chloen tyyliin yllättävänkin peittävä. Toki lyhyet hihat paljastivat naisen käsivarsien tatuoinnit. Naisen korvissa oli lukuisia pieniä hopearenkaita ja sormissaan muutama hopeasormus, mutta muita koruja hänellä ei ollut .. ellei kehon lävistyksiä laskettu. Tämän päivän kengikseen Chloe oli aiemmin samana päivänä ennen töihin lähtöään valinnut mustat Christian Louboutinit, joissa oli lukuisia pieniä niittejä ja kärjen tuntumassa pieni rusetti, jossa oli myös muutama metalliniitti. Monenlaisiin korkkareihin tottuneena ei naiselle ollut temppu eikä mikään olla koko päivä koroilla.
Samalla siinä lukiessaan Tenavien sarjakuvastrippiä, sipaisi hän taitavasti karkuteille lähteneen vaaleanpunaisen hiussuortuvan sivummalle, pois kasvoila härnäämästä. Tänään nainen oli laittanut hiuksiaan oikein kunnolla ja loihtinut itselleen kauniin, mutta rennon nutturan. Peilistä itseään aamulla katsellessaan oli hän ollut oikein tyytyväinen luomukseensa ja kokonaisuuteen, vaikka hän olikin itseään kiusoitellut mielessään sihteeristereotypioilla ja sen sellaisilla.

[Shady]

Toisin kuin moni muu opettaja Chase ei kantanut käytävää pitkin kävellessään salkkua, siistiä pinoja mappeja täynnä kalvoja tai lukuisia monistepinkkoja. Hän oli aloitellut ensimmäisen päivänsä melko kevyesti muutamalla liikuntatunnilla ainoana aseenaan kaulassa roikkuva pilli, johon suurin piirtein puolet liikunnanopettajan auktoriteetista perustui. Onnekseen Chase osasi olla myös vakuuttava, rento ja vaativa samanaikaisesti. Mitään suurta suosiota mies ei ensimmäisenä työpäivänään ollut saanut osakseen, mutta mitä voitiinkaan odottaa lahjakkaisiin nuoriin keskittyneeltä koululta, jonka oppilaista suuri osa oli myös niitä joita liikunta ei vain kiinnostanut samalla tavalla kuin matematiikka tai kielet. Tällaisessa paikassa korostui vielä tavallisia kouluja paremmin suuret erot oppilaiden motivaatiossa urheilla sekä taito ylipäätään, sillä olihan moni tullut opiskelemaan myös liikuntalinjalle. Miehellä tulisi olemaan ainakin tarpeeksi päänvaivaa tuntien suunnitellussa ja siinä miten sovittaa liikuntatunnit sopiviksi kokeneemmille, parempikuntoisille urheilijoille sekä lopuille oppilaille. Hän kun ei missään nimessä tahtonut suosia ketään, eikä todellakaan työntää muita oppilaita syrjään antaakseen urheilijoiden loistaa.
Tätä kaikkia Chase ehti pohtia päässään matkalla kohti opettajien huonetta. Hän oli päättänyt kuluttaa vielä jonkin aikaa seuraavan päivän tuntien suunnitteluun, jotta ei joutuisi improvisoimaan koko tuntia, vaikka ei mies yleensäkään täysin tuntisuunnitelmissaan pitäytynyt.

Chase ei huoneeseen astuessaan olettanut sen olevan tyhjillään, olihan kellokin maksimissaan varttia yli kolme, jolloin opettajat olivat jo päästäneet oppilaat tunneiltaan ja mahdollisesti siirtyneet kuka mihinkin tekemään paperitöitä, tuntisuunnitelmia ja muita kirjallisia hommia. Chase koki suuremman yllätyksen kun huone, jonka päähän tämä nyt käveli, oli lähes tyhjillään. Ajatuksistaan mies säpsähti hyvin nopeasti kun hänen katseensa osui huoneen ainoaan toiseen elävään olentoon: nuoreen naiseen, jonka rintavako tuntui paistavan kilometrin päähän samoin kuin hameen paljastamat pitkät sääret, jotka loppuivat piikkikoron verhoamaan jalkaterään. Chase peitti hetken hämmennyksensä taitavasti lyhyen, kohteliaan nyökkäyksen ja kevyen hymyn alle. Miehen katse liimautui tähän erittäin epäopettajamaiseen vaaleanpunatukkaiseen naiseen vain hetkeksi ennen kuin hän suuntasi kulkunsa kohti kahvinkeitintä. Chase oli kyllä esitelty suurin piirtein koko opettajakunnalle hänen tänä aamuna saapuessaan, mutta missä tämä nuori nainen oli silloin piileskellyt vai oliko naikkonen vain jäänyt huomaamatta? Ei ollut mahdollista. Muutenkin tuo muukalainen olisi mennyt enemmän oppilaasta kuin opettajasta, ei ehkä ikänsä puolesta, mutta nuorekkaan ja räväkän ulkonäkönsä ainakin.
“Oppilaat eivät saa olla täällä” Chase huikkasi sohvalle päin vino, kiusaava virne toisessa suupielessään. Nyt nähtäisiin löytyisikö naiselta se vähä huumorintaju, jota tarvittiin kommentin sulattamiseen.

[karma]

Vaaleanpunatukka oli uppoutunut lueskelemaan lehdessä aiemmin huomaamaansa artikkelia jostain uudesta leffasta, joka oli parhaillaan tulossa teattereihin, minkä vuoksi hän ei reagoinut kovinkaan kummoisesti huoneeseen saapuneeseen. Oikeastaan nainen ei edes katsonut, kuka tulija oli, mutta hän totesi toisen olevan mies, astetta raskaammista askeleista päätellen. Ja kun Chloe ei kuullut tervehdyssanoja, hän oletti toisen nyökänneen tai heilauttaen kättään, joten nainen nyökäytti vain pienen liikkeen verran leukaansa nostamatta katsettaan lehdestä. Vasta kun mies käveli hänen ohitseen ja pienen keittiökulmauksen luo, vilkaisi Chloe ohimennen toisen selkämystä ja tottakai rentojen urheiluhousujen verhoama peppukin tuli tsekattua. Sitten naisen katse palasi taas tekstiriveihin.

Mutta kun mies puhui, Chloe nosti katseensa välittömästi toiseen, laskien lehden syliinsä.
"Hmm .. Juuri huomasin täällä lehdessä ilmoituksen, että paikallisen optiikkaliikkeen alennusmyynnit ovat alkaneet ..", nainen totesi kuin ohimennen, mutta samalla silti oikein leveästi hymyillen ja päätään muka viattomaan sävyyn kallistaen. Tämän lausahduksen jälkeen nainen käänsi katseensa välittömästi pois, tällä kertaa kahvikuppiinsa. Hän kohottautui istumaan sohvalle hiukan äskeistä asentoa paremmin ja kurkottautui ottamaan valkean kahvikuppinsa. Vaistomaisesti saatuaan kupin huuliensa lähettyville, Chloe puhalsi ja kokeili varovasti kahviaan. Ja kun hän totesi sen olevan juotavaksi kelpaavaa, hän joi. Tämän jälkeen hän jatkoi lehtijutun lukemista, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Mutta silti hän oli koko ajan täydessä valmiudessa, jos mies aikoisi sanoa jotain muutakin. Tosin oli hän valmiudessa siihenkin, jos joku toinen pelmahtaisi huoneeseen. Vaikka joku jo entuudestaan tuttu opettaja tai miksei itse pääjehukin. Toisaalta ehkä suurinosa opettajista oli jo lähtenyt kotiinsa, eihän nyt iltapäivällä ollut kuin taideaineita tai vaikka liikuntaa, minkä opettajalta tämä huoneeseen tullut heppu sokeankin silmään vaikutti. Sen verran macholta toinen näytti ja tottakai vaatetuskin sopisi kuvaukseen kuin dildo Chloen yöpöydän laatikkoon.

[Shady]

Chase peitti pienen tyrskähdyksen saadessaan takaisin pienen näpäytyksen, jollaista ei heti ensimmäisenä ollut naiselta odottanut. Toinen oli kyllä räväkän ulkonäkönsä puolesta juuri sopivan kommentoimaan jotakin samantapaista, mutta useimpien reaktio olisi varmasti jäänyt hölmistyneeseen tuijotukseen ja syvään hiljaisuuteen. Oli hienoa huomata, että hänen opettajatovereistaan löytyi myös hieman asennetta kaikkien vanhojen haahkojen ja kukkahattusetien rinnalle, mutta Chase oli tunnetusti -kuka tunsi, kuka ei - niitä ihmisiä, jotka eivät pitäneet pienen pilan kohteena olemisesta, joskin mies itse viljeli saman tyyppisiä kommentteja päivittäin. Chase kohautti naisen sanoille huolettomasti olkiaan ennen kuin kaatoi kahvia löytämäänsä puhtaaseen kuppiin.
“Pitänee varmaan käydä tarkistuttamassa näkö.. luulin ihan, että opettajien huoneessa hengailee joko oppilas tai kiertueelta karannut bändäri.” Mies puheli rauhallisesti samalla kun nappasi pöydältä paperin sekä kynän ja suunnaten sitten isolle sohvalle, rojahtaen sen toiseen päähän. Ilkikurinen virne miehen huulilta katosi kun tämä ryhtyi kirjoittamaan paperille melko huolimattomasti tulevien liikuntatuntien päivämääriä, listaten jokaisen päivän alle muutamalle tunnille ohjelmaa, lähinnä erilaisia lajeja pallopeleistä yleisurheiluun. Toisinaan mies kohotti katseensa paperista kynä puoliksi suussa roikkuen kun hän mietti vaihtelevampaa, erikoisempaa ohjelmaa tunneille. Valitettavasti Chase itse ei havainnut mihin hänen typerä, haaveileva katseensa lähes joka kerralla osui. Kuin väkisin miehen tuijotus suuntautui joko vaaleapunatukkaisen reheville rinnuksille tai kapeisiin sääriin. Minkäs mies itselleen mahtoi. Nainen oli ehkä hieman ärsyttävä, mutta tuon vetävää ulkonäköä ei yksikään mies voisi kiistää.

[karma]

Miehen yrittäessä vastata jotain naisen nokkeliin sanoihin, naurahti Chloe vinon hymyn kera kuivasti toisen sanomisille. Mutta ei, hänen mielessään ei edes käynyt, että olisi nostanut katseensa toiseen. Päivän uutisaviisi oli olevinaan paljon mielenkiintoisempi kuin tuollainen mehevä ja tatuoitu lihaskimppu.
Tosin nyt Chloe hylkäsi armaan lehtensä, taitteli sen siististi ja lopuksi heitti hajamielisenä sohvasta noin metrin päässä olevalle puiselle kahvipöydälle, jossa naisen kahvikuppikin oli. Lehden hylättyään, nosti nainen nahkalaukustaan kalenterinsa alias opettajan päiväkirjansa ja alkoi selaille sitä, vähintään yhtä kiinnostuneena ja hajamielisenä kuin äsken oli tutkaillut lehteä. Välillä hän joi kahviaan, mutta ei vahingossakaan katsonut Chaseen. Tai no, toki silloin, kun mies ei sitä huomannut. Mielessään nainen hykerteli kerran jos toisenkin miehen viipyileviä katseita hänen uhkeassa ulosannissaan, mutta ei näyttänyt sitä ulos päin. Nainen oli taitava piilottamaan ajatuksensa muulta maailmalta. Ulkokuori oli viileän rauhallinen ja normaali, mutta pimeässä mielessään Chloe saattoi miettiä ties mitä irstauksia ja kierouksia.
Kun punatukka oli jonkin aikaa ollut vain hiljaa ja seurannut sivusta vaivihkaa miehen vähän väliä toistuvaa tiirailua, kohotti hän katseensa urheilunmaikkaan, tai siksi nainen miestä vahvasti oletti. Ja jos hän olisi ollut väärässä, olisi Chloe rankaissut itseään mitä ankarimmin .. mahdollisesti parin viikon selibaatilla.

Nainen loihti taitavasti meikatuille kasvoilleen kaikista pehmeimmän hymyn ja viettelevimmän katseen kuin vain osasi ja kallisti päätään aavistuksen vasemmalle, miltei olkaansa vasten.
"Olen iloinen, että vartaloni sulot miellyttävät silmäänne, mutta sallinen muistuttaa, että silmäni ovat hieman ylempänä .. täällä näin", Chloe sitten sanoi sensuellilla, suloisen matalalla äänensävyllä. Sanojensa päätteeksi hän hymyili yhä viettelevää hymyään ja samalla katseli miehen reaktiota. Tottakai tämä kaikki oli vain kiusaa, ihanaa ja pientä, ehkäpä eroottistakin, viatonta kiusaa.
"Mutta toisaalta kun noin ahkeraan minua katselette, voi ollakin, ettette tarvitse optikon luona vierailua..".

[Shady]

Chase nosti hapuilevan katseensa naisen silmiin täysin vieläkään ymmärtämättä aivan kunnolla mitä toinen oli sanonut. Hän oli ehtinyt uppoutua syvälle kiehtovien urheilulajien maailmaan ja havahtui omaan tuijotukseensa melkein hätkähtäen. Vihdoin mies sisäisti vaaleanpunatukkaisen sanat siitä missä tuon silmät sijaitsivatkaan.
“Ai saatana.. meinaatko?” Mies kysyi pieni hymy huulillaan. Ei tuo sen enempää avoimesta tuijottelustaan, joka tosin oli tapahtunut lähes automaattisesti, hämmentynyt, eikä varsinkaan alkanut pyytelemään anteeksi tuntemattomilta. Suloisen halittava, anteeksi pyytelevä ja anova nallekarhu Chase oli jo ajat sitten vetäytynyt kuoreensa.

“En varmasti ole niin paljon vanhempi, että tarvitsee teititellä.” Mies lisäsi vielä ennen kuin palasi listansa kimppuun jälleen kynän päätä jäystäen. Chase vilkaisi vielä kerran nuorempaansa tämän todetessa ettei mies ehkä sittenkään tarvitsi vierailua optikolla. Ainakin neidin itseluottamus tuntui olevan kohdillaan. Chasen vilkaisuksi tarkoitettu katse, ei jäänyt taaskaan niin lyhyeksi kuin hän oli kuvitellut. Nyt kun mies oli selvinnyt tärkeimpien ruumiinosien katselusta ja siirtyi tarkastelemaan lähemmin toisen kasvonpiirteitä hänet valtasi tunne, että oli mahdollisesti katsellut kyseistä naista aiemminkin. Tosin ehkä tummemmassa meikissä ja vähemmissä vaatteissa. Kynä laskeutui hitaasti miehen huulien välistä tämän hiljalleen oivaltaessa mistä oikein oli kyse. Chasen katse lipui naisen vasemman käsivarren tatuointeihin kuin hakien varmistusta, jonka se myös sai. Kaikki täsmäsi. Voimatta hillitä itseään Chase repesi äänekkääseen, lähes hysteeriseen nauruun, josta ei kuitenkaan riittänyt iloa kovin pitkäksi aikaa.
“Se blondikin sopi sinulle oikein hyvin” Mies sanoi vieläkin itsekseen hekotellen, pieni tietäväinen pilke silmäkulmassaan.

[karma]

Chasen yhä tuijottaessa ja nyt katseen oikein lipuessa pitkin naisen vartaloa, seurasi Chloen katse miehen omaa. Aivan tismalleen koko ajan. Mihin tahansa se menikin, seurasi tatuoitu nainen tatuoidun miehen silmänliikkeitä. Nainen hieman kummasteli itsekseen, mitä toinen nyt oikein aikoi. Etenkin kun tuijottelusta juuri oli huomauteltu. Nopeasti Chloe kuitenkin kyllästyi seurailemaan toista, joten hän laski katseensa kalenteriinsa ja sipaisi ohimennen hiuksiaankin. Mutta kun miekkonen suorastaan räjähti nauramaan, oli naisella itsensä hillitsemisessä täysi työ, ettei vain olisi paljastanut miehelle säikähtäneensä melko paljonkin. Nopeasti nainen kuitenkin kohotti päätään ja katsettaan takaisin miehen suuntaan, joka nyt katseli virne kasvoillaan Chloea. Kysyvään sävyyn, muutan kasvot peruslukemilla, nainen kohotti toista kulmaansa. Mitäs helvettiä nyt?

Ja kun vastaus naisen mielessään esittämään kysymykseen tulikin, oli vaaleanpunatukan nopeaakin nopeammin koottava itsensä ja peitettävä yllättyneisyytensä. Sen hän pienen hetken mietittyään verhosikin hymynkaareeseen ja viettelevään katseeseen, jossa silmät olivat hieman kiinnemmin kuin normaalisti. Mutta silti Chloen mielessä kaiversi hieman ajatus siitä, että hänen menneisyytensä verhoa oli nyt raoitettu. Toisaalta eipä nainen itseään hävennyt, saati tekojaan.

"Sittenhän sinun ei tarvitse yrittää päästä pöksyihini, kun olet jo ollut siellä".

Saatuaan sanottavansa sanottua, Chloe virnisti toisella suupielellään ja laski katseensa takaisin kirjaansa. Mielessään nainen hihitti itsekseen nokkelalle sanailulleen. Hänellä oli kieltämättä voittajafiilis, vaikkei tietenkään antanut sen näkyä ulospäin.
Siinä se oli. Lopullinen niitti. Nokkela lause. Voitto. Victory. Erän loppu. Vai oliko sitten kuitenkaan ..

[Shady]

Chase ei ollut niitä, jotka häpesivät vapaa-ajan harrastuksiaan, eikä ilmeisesti vaaleanpunatukkainenkaan -vaikka naisen tapauksessa taisi olla enemmän kyse ammatista. Chase oli vakuuttunut, että näki naisen silmissä pienen pelon häivähdyksen, mutta varmuus haihtui yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Hänen sanansa eivät tuntuneen herättäneet juuri minkäänlaista reaktiota lukuun ottamatta naisen pientä hymyä ja vietteleväksi vaihtunutta katsetta. Edes tätä katsetta seuranneet sanat eivät saaneet miestä häpeämään vapaa-aikansa ajanvietettä. Sitä paitsi hän oli täysin sinut itsensä ja tekemisiensä kanssa. Kukapa mies ei olisi joskus nautiskellut kunnon aikuisviihteestä? Ja jos siitä jollekin piti puhua niin miksei sille kirkkaimmalle tähdelle itselleen?

Chase naurahti kevyesti kommentille siitä, että oli jo päässyt naisen housuihin. Toisaalta niin totta, toisaalta taas ei. Olihan aivan eri asia vetää käteen kuvalle kuin päästä tositoimiin. Hän oli kyllä jo nähnyt naisen vartalon ilman tämän hetkistä liian paksua vaatekerrosta, mutta oikea fyysinen kontakti olisikin sitten aivan toinen tarina…
“Ajattelin sen lähinnä niin, että nyt emme enää tarvitse esileikkiä.” Chase virnisti hyväntuulisesti ennen kuin hörppi jäähtynyttä kahviaan ja laski jälleen siniharmaiden silmiensä katseen takaisin listaan. Kynän tämä oli jo heittänyt pöydälle, sillä miehen aikeena ei ollut enää tehdä paperiin merkintöjä, vain puolihuolimattomasti silmäillä sitä samalla kuin ajatteli aivan muita asioita. Eipä sillä, että hän olisi siihen enää pystynyt keskittymäänkään.

[karma]

Chloe naurahti. Aidosti.
"On sulla puheet", hän vastasi vain, mutta ei katsonut Chaseen. Hän selasi vielä kalenteriaan, oikeastaan sinne tekemiään merkintöjä jo muutamalta olleelta tunnilta ja niitä, joita oli aikansa kuluksi raapustellut tulevaa silmälläpitäen. Pidemmän päälle selailu alkoi kyllästyttää, ja huokaisten hiljaa itsekseen samalla painaen siroilla kämmenillään kirjan kannen kiinni. Hän otti laukkunsa lattialta laittaen päivyrinsä sinne, sulkien toki laukun vetoketjun perässään. Tämän jälkeen Chloe otti kahvikuppinsa, joi ja vilkaisi sitten seinällä olevaa kellotaulua, joka näytti jo puolta.
Nainen mietti mielessään, että häntä odottaisi kotona kiihkeä ja kuumaverinen uros, joka tahtoi varmasti jo kovin päästä ulos emäntänsä kanssa. Ajatus sai pienen hymyn nousemaan vaaleanpunatukkaisen kasvoille. Nainen rakasti koiraansa kovin paljon. Oikeastaan ihan hemmetin paljon. Ja tiesipä nainen senkin, että Führerkin arvosti häntä kovin. Rakkaudesta hän ei osannut sanoa. Tunsivatko eläimet ylipäätään rakkautta? Mutta Führer oli lojaali ja uskollinen omistajalleen. Se teki kaiken miellyttääkseen, vaikka joskus sekin osasi olla varsinainen kovapää ja mulkku. Aivan kuten omistajansakin.
Chloe nousi vajaa kahvikuppi käsissään sanomatta mitään. Korot kopisten hän asteli rennoin, keinuvin, askelin sohvalla istuskelevan miehen ohitse keittiönurkkaukseen. Nainen nojasi toista kättään tiskialtaan reunaan ja joi kahvinsa loppuun. Hän vielä nuolaisi pisaran, joka oli jäänyt alahuulelleen, ennen kuin avasi tiskikoneen ja laittoi kuppinsa sinne. Nyt hän oli saanut sen mitä oli täältä tullut hakemaan.

Nainen asteli takaisin sohvalle ja siinä ohimennen hän myös nappasi naulakossa roikkuneen rotsinsa. Mustan nahkasohvan luona hän laittoi sen ylleen, jättäen vetoketjun kuitenkin avoimeksi. Chloe otti laukkunsa ja käänsi päätään sitten niin, että näki Chasen, joka yhä oli sohvalla.
"Täytyypä tästä mennä. Uros odottaa kotosalla".

[Shady]

Chase piti tiukasti katseensa papereissaan jo pelkästään senkin vuoksi ettei halunnut antaa itsestään samanlaista stalkkerikuvaa kuin aiemmin tuijottelullaan. Jo pelkkä naisen ärsyttävä läsnäolo sai miehen itsepintaisesti uppoutumaan tuntisuunnitelmaan aina siihen asti kunnes toinen huikkasi lähtiessään jotakin kotona odottavasta uroksesta. Chase hieraisi leukansa lyhytty sänkeä ja pudisteli huvittuneena päätään. Pieni välikohtaus hänen ensimmäisen päivänsä päätteeksi oli jotakin uskomatonta. Kaikista vähiten mies tässä koulussa odotti löytävänsä piikikkäitä kommentteja viljelevän vaaleanpunatukkaisen entisen pornotähden, joka oikeasti myös muistutti enemmän näyttelijää kuin opettajaa.
Jäätyään yksin Chase alkoi myös hiljalleen tehdä lähtöä. Mies toisti saman liikesarjan kuin toinen hetkiä aiemmin kiikuttaessaan tyhjän kahvikupin tiskikoneeseen. Mies taitteli tuntisuunnitelma lappusen huolellisesti, nappasi hupparin samasta naulakosta, josta nainen juuri oli kiskonut yllensä nahkatakin. Paperilappunen löysi tiensä hupparin taskuun, vaikka mies ei vaatekappaletta päälleen vetänytkään. Sammuttipa tuo vielä vastuuntuntoisena tyhjästä opettajien huoneesta valot sekä kahvinkeittimen ennenkuin poistui hiljentyneen koulun läpi raikkaaseen ulkoilmaan ja kohti kotia.

//The End