Post by sirppi on Oct 29, 2011 19:09:05 GMT 2
//Nyt mä vastaan.. tuli morkkis Noxin puolelta xD//
Alex kohotti kulmaansa hetkellisesti, kun Shelly kokosi heidän astiansa siistiin pinoon tarjottimelle. Mielessä kävi muuan ajatus siitä olisiko tyttö jonkinsortin siisteysintoilija? Hän itse oli kyllä aina olli kohtuu siisti, mutta ei hän ollu kova sotkemaankaan, joten siivottavaa harvoin oli perus pölyjen pyyhkimisen lisäksi. Mutta ei häntä haitannut Shellyn tekoset, oli mukava tehdä pieniä huomioita ja pohdintoja toisten ihmisten tavasta toimia erilaisiasa tilanteissa.
Mies istui rennossa, mutta kohtuu ryhdikkäässä asennossa kuunnellen vaaleaverikköä, kun tuoi kertoi perheestään ja suunnitelmistaan tulevien lomien suhteen. Hän hymähti tytön ensimmäiselle lauseelle merkiksi siitä, että olisi asiasta samaa mieltä. Perhekeskeisenä ihmisenä hän ei voisi kuvitellakaan olevansa erossa perheestään jouluna.
Hän kohotti iloisesti yllättyneenä kulmiaan, kun kuuli Shellyn vanhempien ammatit. Kummatkin olivat siis luovia ja taiteellisia ihmisiä, se oli Alexin mielestä ihmisessä rikkaus ja ihalun aihe. Etenkin kirjailijoista hän piti kovasti ja luki itsekin aina kun aikaa vain oli. Muutenkin se vähä mitä Shelly kertoi elämästään, vaikutti oikein mukavalta.
" No itse en varmaan ihan pienille lomille lähde kotiin, pelkkä lento Los Angelesiin kestää niin kauan", nuorukainen totesi harmistuneen oloisena, sillä hän todellakin toivoi, että voisi nähdä perhettään enemmän, " Jouluna varmasti menen kotiin. Isäni on poliisi ja äiti lastentarhanopettaja, isosiskoni Rosie opiskelee yliopistossa. Perheeni on aika normaali, ei minulla olisi varaa asua täällä ilman stipendiä, mutta olen aina ollut tyytyväinen, eikä minusta ole koskaan tuntunut, että jäisin mistään paitsi." Äkkiä Alex tunsi vihlaisun. Vaikka hän oli ollut vain hetken aikaa pois kotoaan, oli hänellä jo ikävä Rosien kanssa juttelua, sisko oli hänen paras ystävänsä.
" En ole koskaan käynyt Berliinissä, mutta uskon sen olevan kaunis kaupunki", miehenalku totesi hymyillen suklaan maku suussaan ja suklaata vähän suupielissäänkin.
Alex kohotti kulmaansa hetkellisesti, kun Shelly kokosi heidän astiansa siistiin pinoon tarjottimelle. Mielessä kävi muuan ajatus siitä olisiko tyttö jonkinsortin siisteysintoilija? Hän itse oli kyllä aina olli kohtuu siisti, mutta ei hän ollu kova sotkemaankaan, joten siivottavaa harvoin oli perus pölyjen pyyhkimisen lisäksi. Mutta ei häntä haitannut Shellyn tekoset, oli mukava tehdä pieniä huomioita ja pohdintoja toisten ihmisten tavasta toimia erilaisiasa tilanteissa.
Mies istui rennossa, mutta kohtuu ryhdikkäässä asennossa kuunnellen vaaleaverikköä, kun tuoi kertoi perheestään ja suunnitelmistaan tulevien lomien suhteen. Hän hymähti tytön ensimmäiselle lauseelle merkiksi siitä, että olisi asiasta samaa mieltä. Perhekeskeisenä ihmisenä hän ei voisi kuvitellakaan olevansa erossa perheestään jouluna.
Hän kohotti iloisesti yllättyneenä kulmiaan, kun kuuli Shellyn vanhempien ammatit. Kummatkin olivat siis luovia ja taiteellisia ihmisiä, se oli Alexin mielestä ihmisessä rikkaus ja ihalun aihe. Etenkin kirjailijoista hän piti kovasti ja luki itsekin aina kun aikaa vain oli. Muutenkin se vähä mitä Shelly kertoi elämästään, vaikutti oikein mukavalta.
" No itse en varmaan ihan pienille lomille lähde kotiin, pelkkä lento Los Angelesiin kestää niin kauan", nuorukainen totesi harmistuneen oloisena, sillä hän todellakin toivoi, että voisi nähdä perhettään enemmän, " Jouluna varmasti menen kotiin. Isäni on poliisi ja äiti lastentarhanopettaja, isosiskoni Rosie opiskelee yliopistossa. Perheeni on aika normaali, ei minulla olisi varaa asua täällä ilman stipendiä, mutta olen aina ollut tyytyväinen, eikä minusta ole koskaan tuntunut, että jäisin mistään paitsi." Äkkiä Alex tunsi vihlaisun. Vaikka hän oli ollut vain hetken aikaa pois kotoaan, oli hänellä jo ikävä Rosien kanssa juttelua, sisko oli hänen paras ystävänsä.
" En ole koskaan käynyt Berliinissä, mutta uskon sen olevan kaunis kaupunki", miehenalku totesi hymyillen suklaan maku suussaan ja suklaata vähän suupielissäänkin.