|
|
Post by Agitha on Jun 28, 2012 18:16:52 GMT 2
Taka puhui taas suoraan ja sai hymyn kareilemaan Jiroun huulilla jälleen.
"Voisit", hän vastasi yhtä suoraan kuin Taka oli kysynyt. "Kannattaa lakata myös huolehtimasta liikoja, koska asiat järjestyvät kuitenkin tavalla tai toisella."
Se oli neuvo jota Jiroukin yritti noudattaa kerta toisensa jälkeen siinä onnistumatta.
Jirou vastasi Takan katseeseen häpeilemättä, edes punastumatta. Jotenkin se tuli luonnostaan, vaikka he tuijottivatkin toisiaan epätavallisen tovin.
"Haluaisin nähdä sinut rentoutuneena", Jirou vastasi viimein ja puristi Takan kättä ehkä rohkaisevasti, ehkä romanttisesti.
|
|
|
|
Post by takamin on Jun 28, 2012 18:26:20 GMT 2
Taka painoi hieman virnistäen katseensa. "Niin."
Jiroun katse sai hänen pulssinsa taas hieman nousemaan, mutta hän hillitsi itseään. Kuinka pitkään siitä olikaan kun he olivat tehneet mitään? Jiroun sanat saivat Takan ajatuksistaan ja hän vilkaisi poikaan.
"Rentoutuneena? Enkö ole rentoutunut.." hän kysyi ja sipaisi jälleen peukalollaan Jiroun kämmentä vastaukseksi puristukseen.
|
|
|
|
Post by Agitha on Jun 28, 2012 18:36:08 GMT 2
"Oletko?" Jirou kysyi ja katsoi heidän yhteen liitettyjä käsiään. Jos Taka oli rentoutunut nyt, hän ei edes halunnut tietää millainen tämä oli hermostuneena. Kun Taka hieraisi peukalollaan hänen kämmenselkäänsä hän hymähti itsekseen.
Jotenkin niinkin raskaista aiheista puhuminen oli saanut hänet vähän paremmalle tuulelle, vaikka toisaalta keskustelu ol tuonut mukanaan myös lisää ajateltavaa.
Hetken Jirou mietti, mitä hittoa hän oli tekemässä tai sanomassa, multta lopulta hän päätti toimia alkukantaisten halujensa mukaisesti (tietenkin selibaattilupausta unohtamatta).
"Taka..." hän sanoi vakavoituen hieman. "Suuteleminen on okei myös, jos minä sanon niin."
|
|
|
|
Post by takamin on Jun 28, 2012 18:54:54 GMT 2
"En tiedä.." Taka tunnusti ja hymyili hieman. "Ehkä pystyn rentoutumaan seurassasi."
Taka käveli Jiroun kanssa hitaasti eteenpäin, kunnes toisen sanat saivat hänet jälleen pysähtymään. Hän katsahti poikaan pitkään ja kysyvänä.
"Todellako?" hän varmisti vielä ja hetken mietittyään hän päätti kuitenkin kumartua hitaasti Jiroun puoleen laskien vapaan kätensä Jiroun poskelle ennenkuin hänen huulensa painuivat Jiroun huulille. Jos toinen sanoi sen olevan okei, se varmastikin sitten oli.
|
|
|
|
Post by Agitha on Jun 28, 2012 18:59:43 GMT 2
Jirou antoi Takan suudella häntä, vaikkei hän ollutkaan varsinaisesti antanut lupaa, kunhan oli ilmaissut sellaisen vaihtoehdon olevan mahdollinen. Turha pilkunviilaaminen olisi luultavasti saanut Takan vetäytymään takaisin kuoreensa, ja sitä Jirou ei halunnut.
"Huomaatko?" Jirou sanoi sitten vetäytyen suudelmasta tarpeeksi nopeasti estääkseen sitä syvenemästä. Ehkä liiankin nopeasti. "Sen ei aina tarvitse koskea seksiä."
|
|
|
|
Post by takamin on Jun 28, 2012 19:06:20 GMT 2
Takan suudelma oli hellempi kuin aiemmin, ei painostava tai seksiin johtava, vain suudelma. Jirou kuitenkin vetäytyi siitä nopeasti ja hän katsoo poikaa silmiin.
"Huomaan sen kyllä." hän mutisi matalasti ja hymyili jopa. Jirou puhui hänelle kuin pikku pojalle, jolle kerrottiin kuinka lentokone lentää, se oli huvittavaa.
"Se on kyllä mukavaa näinkin." hän myönsi.
|
|
|
|
Post by Agitha on Jun 28, 2012 19:11:01 GMT 2
"Hyvä", Jirou vastasi. Vaistomaisesti ja ehkä liian intiimiksi käyvästä tilanteesta vetäytyäkseen Jirou irrotti kätensä Takan omasta ja kietoi ne ympärilleen, sillä lämpimästä vaatekerroksesta huolimatta yö oli kylmä ja hän halusi keksiä käsilleen muuta tekemistä. Siitä huolimatta, että sekä Rose että Taka olivat ärsyttäneet häntä aiemmin, Taka oli tavallaan korvannut aiemman käytöksensä kuuntelemalla häntä. Se tarkoitti sitä, että seksittä eläminen saattaisi osoittautua entistä vaikeammaksi. Ja hän oli pitänyt lupauksensa vasta muutaman tunnin ajan...
|
|
|
|
Post by takamin on Jun 28, 2012 19:16:11 GMT 2
Taka katseli Jirouta ja käänsi hetkeksi katseensa pois, kun Jirou irroitti otteensa hänestä. Takan katse seuraili jälleen hiljalleen tuulessa heiluvia puita ja kasveja. Kun hän käänsi katseensa takaisin Jirouhun, tämä oli kiertänyt kätensä ympärilleen. Vanhempi katsoi poikaa hetken ja astahti lähemmäs nuorempaa.
"Sinun taitaa olla kylmä" totesi ja kiersi hitaasti kätensä Jiroun ympärille lämmittääkseen poikaa, sillä kertaa hänen tarkoitusperänsä olivat aivan puhtaita ja hän vain toivoi, että Jiroukin ymmärsi sen hänen eleestään.
|
|
|
|
Post by Agitha on Jun 28, 2012 19:21:08 GMT 2
"Ei, ei ollenkaan", Jirou ehti sanoa ennen kuin Taka kiersi käsivartensa hänen ympärilleen. Hän ei voinut väittää, etteikö se olisi tuntunut mukavalta ja lämmittänyt häntä. Monet olisivat varmasti nauraneet jos olisivat kuulleet hänen myöntävän, että juuri se hänen tyttömäinen puolensa piti sen kaltaisesta kohtelusta. Osittain hän halusi tuntea olonsa suojelluksi, muttei kuitenkaan omituksi. Hän kaipasi turvan, eikä jatkuvan jännityneisyyden tuntua.
Liikkuen hieman epävarmasti ja varoen hän hidasti askeliaan ja painoi päänsä Takan olkaa vasten, koska se tuntui luontevalta ja mukavalta.
|
|
|
|
Post by takamin on Jun 28, 2012 19:28:00 GMT 2
Taka hymyili hieman kun Jirou väitti vastaan.
"Sinähän melkein täriset." hän vastasi ja silitti käsillään Jiroun selkää saaden pojan selän lämpiämään nopeammin. Jotenkin niin oli hyvä olla ja Taka yllättyi itsekin ajatuksiaan. Jirou painoi päänsä hänen olkaansa vasten ja Taka laski kasvonsa toisen hiuksia vasten, ne tuoksuivat hyviltä. Hienoinen shampoon ja hiuslakan tuoksu kantautui hänen nenäänsä ja hän naurahti.
"En tiennytkään romanttisesta puolesta mitään." hän mutisi vaimeasti. Oli jotenkin naurettavaa olla niin hempeilevä, mutta ehkä se annettiin tämän kerran anteeksi.
|
|
|
|
Post by Agitha on Jun 28, 2012 19:33:09 GMT 2
Ensimmäinen kommentti muistutti Jirouta etäisesti Sekimesta ja sai hänet hymyilemään jo siksi. Sekime olisi saattanut sanoa jotain samanlaista jopa kaverillisessa mielessä ja luultavasti kietonut hänet omaan takkiinsa, sanomalehtiin tai saniaisiin, mihin tahansa mikä eristi lämpöä. Siksi kuullessaan toisen kommentin Jiroun oli pakko naurahtaa hiljaa. Mikäli Taka ei ollut perehtynyt harlekiinikirjallisuuden ja halpojen romanttisten komedioiden saloihin, hän oli oikeastaan luonnonlahjakkuus.
"Oletko varma?" Jiroun oli pakko kysyä. "En ihmettelisi, vaikka olisit keskustellut aiheesta Sekimen kanssa aiemmin."
Okei, se oli huono ja tarpeeton lisäys, ja Jirou katoi sitä välittömästi.
|
|
|
|
Post by takamin on Jun 28, 2012 19:38:53 GMT 2
Jiroun yllättävä kommentti sai Takan vetäytymään hieman ja kurtistamaan kulmiaan.
"Sekimen? En ole tainnut koskaan puhua Sekimen kanssa.." hän mutisi ja katsoi Jirouhun. Taka ei ymmärtänyt miten tämä kaikki yllättäen liittyi Sekimeen ja se sai ärtymyksen nostamaan jälleen päätään aavistuksen, vaikkei hän näyttänyt sitä päälle päin.
|
|
|
|
Post by Agitha on Jun 28, 2012 19:42:33 GMT 2
Hetkeksi Takan reaktio sai Jirounkin vakavoitumaan ja katsomaan häntä silmiin, mutta pian hän hymyili taas ymmärtäessään mistä taas tuuli. Taka oli mustasukkainen, mikä ei yllättänyt ketään, ja vieläpä Sekimestä, mikä yllätti ainakin Jiroun. Ilmeisesti kenen tahansa muun nimen mainitseminen sai Takan veren kiehumaan, ja se oli ongelma.
Jirou imaisi alahuultaan mietteliäästi ennen kuin astui askelen taaksepäin.
"Sekime on romanttinen myös", Jirou selitti. "Ja minun ei tarvitse seurustella hänen kanssaan tietääkseni sitä. Riittää, että tunnen hänet ystävänä. Ja hän tekee samanlaisia asioita kuin sinä. Huolehtii, ettei kukaan palele ja että kaikilla on mukava olla, ystävillä ja muillakin."
|
|
|
|
Post by takamin on Jun 28, 2012 19:57:04 GMT 2
Taka kurtisti kulmiaan vielä, mutta jätti kärkkäät kommentit omikseen.
"Hän halailee jokaista tuttavaansa?" Taka lipsautti kärjistäen Jiroun sanoja. Hetken päästä hän naksautti jälleen kieltään ja huokaisi.
"Taidan olla anteeksipyynnön velkaa." hän myönsi jälleen ja tunki kätensä taskuihinsa pälyillen kulmiaan kurtistellen ympärilleen ja vältteli Jiroun katsetta. Oli raivostuttavaa miten Jirou sai hänet sanomaan asioita.
|
|
|
|
Post by Agitha on Jun 28, 2012 20:13:43 GMT 2
Takan kärjistys ei onnistunut varastamaan Jiroun huomiota ja sai hänet vain kohottamaan kulmiaan ikään kuin kyse olisi ollut maailman yksinkertaisimmasta asiasta.
"Suunnilleen niin", hän vastasi, sillä se oli totta. Sekime oli lempeä ja omalla tavallaan fyysinenkin ihminen, joka sai lohtua itselleenkin siitä, että hänestä oli lohtua muille.
Mutta Taka onnistui hillitsemään itsensä ennen kuin Jirou edes huomasi hänen mustasukkaisuuden puuskansa, ja vasta se sai Jiroun tajuamaan mistä päin tuuli.
"Ei se mitään", hän vastasi automaattisesti edelleen hieman epävarmana siitä, mitä Taka oli tehnyt väärin. "Sekime vai on sellainen."
|
|
