On vaikea nähdä metsää puilta

[Agitha]

Lily hymyili hieman vinosti, kun Jocey sanoi, että Lilyn kanssa hänen seurustelemattomuussääntöönsä saattaisi tulla poikkeus. Lily oli hieman imarreltu. Jocey vaikutti tosiaan niin vapaamieliseltä ja menevältä, ettei hänellä ollut tapana sitoutua. Ehkäpä aika taas kerran näyttäisi mitä tuleman piti. Lilylla ei todellakaan ollut kiire hankkia omakotitaloa ja penskoja sen pihalle juoksentelemaan, joten eiköhän heillä ollut aikaa katsella ja kokeilla. Tietysti olisi mukavaa, jos Jocey ei tekisi samaa kaikkien kanssa samaan aikaan, mutta Lily ei halunnut vaikuttaa riippuvaiselta ja kitisevältä teinitytöltä. Jocey tekisi niin kuin itse parhaaksi näki, piti Lily siitä tai ei.
Kysymys Chetistä sai Lilyn vilkaisemaan Joceyta hieman yllättyneenä, vaikka oikeastaan kysymys ei ollut kovin odottamaton. Lilylla ja Chetilla ei ollut ollut kunnon säätöä ollenkaan, mutta luonnollisesti varmaankin juuri Jocey tiesi kaikkein parhaiten, mitä Chet häntä kohtaan tunsi. Olivathan pojat kämppiksiä ja kavereita muutenkin.
"No... Mikä Chetistä?" Lily hymähti. "Olen ihan oikeasti pahoillani siitä, että hän pitää minusta, mutta en minä oikeastaan voi sille mitään. Ei meillä mitään juttua ole ollut, joten eiköhän hän minusta yli pääse. En usko että minusta olisi kiinnostumaan Chetista."
Hetken Lily harkitsi sanojaan uudestaan. Oikeastaan hän ei ollut koskaan ajatellut Chetista kiinnostumista, sillä pelkkä ajatuskin tuntui niin etäiseltä. Mitä siitä edes tulisi? Chet oli suudellut häntä, ja hän oli suudellut Chetiä (tosin se oli tapahtunut tilanteen pakosta), mutta millaista olisi oikeasti romanttinen touhuaminen pojan kanssa? Millainen poikaystävä Chet olisi? Oliko hänellä fiksumpikin puoli, vai oliko hän juuri niin hömelö, kuin miltä vaikuttikin? Omistautunut hän ainakin olisi, sen hän oli todistanut jo vakoillessaan Lilyn elämää...
"Mutta siis", Lily tajusi sitten jatkaa vaivuttuaan ajatuksiinsa hetkeksi. "Ei minulla ole mitään Chetia vastaan, ja olen ihan mielelläni hänen kaverinsa, mutta en usko, että voisin tuntea mitään syvempää häntä kohtaan."
Niin se oli. Se oli se lopputulos, mihin hän oli tullut.
"Kysyn vielä yhtä juttua", Lily sanoi sitten, ja rohkaisi mielensä. "Sen jälkeen me ollaan varmasti puhuttu tarpeeksi syvällisiä tälle päivälle. Kuinka pitkälle olet Cassin kanssa mennyt?"
Lily oli itsekin hieman yllättynyt tajutessaan kysyvänsä sellaista, sillä hän oli aina ajatellut, että ei haluaisi tietää kumppaninsa aikaisemmasta seksielämästä mitään. Kysymys oli ikään kuin lipsahtanut hänen suustaan ennen kuin hän ehti edes ajatella asiaa. Ei hän ollut mustasukkainen tai mitään. Hän vain... Jotain...

[Darcy]

Jotenkin Chet oli vain ollut olennainen osa keskustelua, sillä olihan tämä hullaantunut Lilyyn ja majaili Joceyn kanssa samassa huoneessa. Hän oli kyllä huomannut, ettei Lily näyttänyt uhraavan tanssijalle kovinkaan paljon huomiotaan, ainakaan kiinnostuneessa mielessä. Tytön vastaus ei siis tullut mitenkään uutena tai yllättävänä, mutta piti se silti varmistaa. Oli toivottavaa, että Chet tosiaan pääsisi yli, sillä tähän asti tämä oli ollut ahkera stalkkeri ja ilmeisesti hyvin pitkäjänteinen.
Lily jatkoi keskustelua hetken hiljaisuuden jälkeen, selittämällä syvällisempien tunteiden olevan mahdottomuus Chetiä kohtaan.
"Mm-m, ajattelinkin, ettet vaikuttanut kovin innostuneelta hänen väijymisistään", Jocey hymähti vastaukseksi. Jotkut saattoivat lämmetä, kunhan jaksoi roikkua perässä tarpeeksi pitkään ja hartaasti, mutta ilmeisesti Lily ei ollut sellainen ihminen, joka piti tästä lähestymistavasta kovinkaan paljon.

Ja sitten viimeinen kysymys. Yleensä ihmiset eivät halunneet tietää, mitä suhteen toinen osapuoli oli tehnyt ennen nykyisyyttä, mutta nähtävästi Lily teki tässäkin poikkeuksen. Tai sitten kysymys oli vain lipsahtanut suusta omia aikojaan. Jocey pyyhkäisi kädellään jo suhteellisen hyvin kuivahtaneita hiuksiaan, pörröttäen niitä kevyesti.
"Niin pitkälle että paidat katosivat, mutta ei sen enempää", hän vastasi hieman olkiaan kohauttaen. Tapahtuma oli ollut mitä romanttisin, suorastaan tunteet sytyttävä - juuri kun Jocey oli päässyt hyvään fiilikseen, Cass oli päättänyt tyhjentää liiallisen alkoholin kehostaan ja rynnännyt vessaan huuhtelemaan suutaan vessanpöntön ylle. Kaunista, suorastaan herkkää. Se jos mikä oli omiaan pilaamaan ilmapiirin, eikä jatkoa ollut tämän jälkeen enää odotettavissa. Eikä siitä olisi muutenkaan tullut mitään, Cass olisi luultavasti sammunut kriittisellä hetkellä...
Jocey pörrötteli tukkaansa ajatuksissaan hieman lisää, kunnes tajusi nostaa katseensa teltan lattiasta Lilyyn. Hänen vastauksensa oli ollut ihan rehellinen, ja eiköhän tyttökin sen uskoisi.

"Oliko siinä kaikki? Vai löytyykö sinulta jotain kauniita tarinoita takataskusta, joista saattaisin olla kiinnostunut?"
Kysymyksellä Jocey viittasi lähinnä Lilyn aikaisempiin seurustelusuhteisiin, jos niitä oli ollut. Olisi outoa, jos Lily ei olisi seurustellut aikaisemmin, sillä, noh, tyttö oli kohtuullisen viehättävä ja mukavaa seuraa.

[Agitha]

Lily sai märät hiuksensa selvitettyä, ja heilautti hiuksensa selkänsä taakse. Hän yrittii heittää hiusharjan takaisin reppuun, mutta heitti ohi, ja harja putosi teltan lattialle muksahtaen. Ei se mitään, sen voisi nostaa reppuun myöhemminkin.
"Tulet yllättymään mitä kaikkea minulla on täältä takataskusta löydettävissä", Lily sanoi virnistäen. "Ei mitään, nimittäin. Jotain flirttailua joskus, ja pieniä pusuja, mutta aika puhtaat paperit muuten."
Lily tiesi, että monia hänen niin sanottu viattomuutensa innosti entisestään. Siitä huolimatta Lily halusi olla rehellinen. Jos Jocey laskisi hänen neitsyytensä plussaksi, se sopi hänelle hyvin. Jos poika taas pitäisi kokemattomuutta hankaloittavana tekijänä, hän ei selvästikään ollut sopiva tyyppi Lilyn makuun. Oli parasta pitää tunneasiat yksinkertaisina.
"Minulla on sellainen tunne, että en edes halua tietää sinun kokemuksistasi", Lily totesi sitten. Jocey voisi ottaa sen kohteliaisuutena, jos niin halusi. Oli selvää, että Jocey oli kokenut yhtä sun toista. Sen pystyi päättelemään jo pojan suhtautumisesta molempiin sukupuoliin. Hän oli varmasti etsinyt itseään, ja kokenut kaikenlaista siinä ohessa. No, mikäs siinäkään. Eiköhän sekin olisi etu, kun aika koittaisi.
"Joo... Tässä taisi olla tarpeeksi vakavaa puhetta tälle illalle", Lily sanoi sitten virnistäen. Hän ei halunnut juttelun muuttuvan pakotetuksi ja vaivaantuneeksi, koska eihän heistä kummankaan kuulunut olla paikalla pakosta.
Lily hymyili Joceylle, ja kellahti kyljelleen makuupatjalle. Hän katsoi vieressään kuivuvia vaatteita mietteliäästi.
"Milloinkohan minä saan päällepantavaa?" hän pohdiskeli. Teltassa ei onneksi ollut kovin kylmä, vaikka Lily olikin edelleen märkä, ja makasi makuupussinsa päällä, ei alla. Epäilemättä hän sairastuisi silti.

[Darcy]

Ensimmäinen kerta keskustelun aikana, kun Jocey rehellisesti sanoen yllättyi.
"Takataskusi ovat tyhjät?", hän toisti, kulmiaan kohottaen. Onneksi hän sentään tajusi kuulostavansa epäkohteliaalta, Lily voisi tulkita kummastelun negatiivisenakin. Hiuksiaan haroen Jocey mutristi hieman huuliaan.
"Olet ehkä viimeinen ihminen, jonka olisin uskonut omaavan puhtaat paperit - puolet koulun miespuolisista oppilaista kuolaavat itsensä nestehukan partaalle, kun kävelet ohi. Tai siis, sinulla olisi kyllä vientiä."
Se oli kohteliaisuus, ihan varmasti oli. Lily oli suloinen ja mukava, joten kuka järkevä ihminen ei häntä haluaisi? Vaikka Jocey ei ollutkaan luonnostaan kovin mustasukkainen ihminen, oli hän silti laittanut merkille kaikki ne katseet, joita tyttö sai osakseen missä he ikinä liikkuivatkin. Ehkä Lily halusi säästää itseään 'sille oikealle' tai jotain, mutta ainakaan kosijoista ei ollut puutetta. Ihan kunnioitettava valinta, ei asia Joceyta ainakaan painanut millään lailla.
...Olikohan hän osannut muotoilla sanansa oikein? Hieman epäilytti.

"Hei wou, saat tuon kuulostamaan siltä, että olen kävelevä seksikone", hän irvisti, kun Lily totesi, ettei halunnut kuulla hänen kokemuksistaan. Tai sitten tyttö oli vain huomauttanut tosiasian sitä koskien, että Jocey oli ehtinyt jo etsiä oman suuntautumisensa ja päästä sinuiksi asian kanssa. Hän katsoi, kuinka Lily kellahti patjalle makaamaa ja silmäili edelleen märkiä vaatteitaan, jotka makasivat maassa vähän matkan päässä.
"Jos sinun on kylmä, voin kipaista hakemassa omasta teltastani pari paitaa? Varmaan hieman isohkoja sinulle, mutta ainakin kuivia", Jocey tarjosi ritarillisesti, hieman hymyillen. Hän oli varustautunut asusteellisesti kohtalaisen hyvin tähän erämaaretkeen ja mukana oli monta ylimääräistä paitaa, joista hän ei rehellisesti sanottuna uskonut käyttävänsä viikonlopun aikana puoliakaan. Mutta valinnanvaraa täytyi aina olla mukana, varsinkin kun hänellä oli varaa. Miksi tyytyä vähään, jos voisi saada enemmän? Lauseesta oli tulossa pikkuhiljaa oikein sopiva motto.
"En usko, että märät vaatteet kuivuvat ihan hetkessä nyt, kun aurinkokaan ei paista sen ihmeemmin."

[Agitha]

Lily kohotti kulmiaan, kun Jocey yllättyi hänen tahrattomasta menneisyydestään.
"No en kai minä miltään jakorasialta näytä?" Lily kysyi hieman huvittuneena. Hän tiesi kyllä, että sellaistakin hänestä oltiin joskus puhuttu. Tytöt osasivat olla hirvittävän julmia ollessaan kateellisia. "Antaa poikien katsella, kun eivät he muutakaan saa", Lily jatkoi sitten virnistäen. Hän tiesi kyllä, että häntä tuijotettiin. Jopa sellaiset pojat, jotka eivät oikeasti olleet kiinnostuneet hänestä, vilkuilivat hänen peräänsä. Lilylla ei ollut harmainta aavistustakaan, mistä hänen "vetovoimansa" tuli. Kaikesta päätellen hän vain sattui olemaan teinipoikien märkien päiväunelmien täyttymys, eikä hän ollut erityisen innostunut asiasta. Lily ei edes halunnut ajatella, mitä tapahtuisi jos hän pukeutuisi hellemekkoon ja pikkukenkiin, ja kikattelisi käytävillä. (Toisaalta se kyllä saattaisi olla yksi tapa karistaa kosijat kannoilta, mistäpä sitä tiesi.)
"Tosin eikös tämä ole ihan hyvä juttu?" Lily kysäisi sitten. Kukaan tuskin voisi pitää neitsyyttä huonona asiana.
"Etkö sitten ole?" Lily kysyi kulmiaan kohotellen, kun Jocey ei vahvistanut Lilyn mielikuvaa Joceysta kaikkien "kaverina". Seksikone tuskin oli pahin mahdollinen loukkaus.

Lily vilkaisi Joceyta hieman yllättyneenä, kun poika lupautui hakemaan hänelle kuivaa päällepantavaa omasta varastostaan.
"No jos sinulla on ylimääräisiä", Lily sanoi, ja nousi taas istuma-asentoon. Jos Jocey poistuisi teltasta hetkeksi, Lily ehtisi vaihtaa myös alimman vaatekerroksensa, ja kuivatakin itseään pyyhkeellä vähän.
Joceyn poistuessa teltasta Lily ryhtyi heti toimiin. Hän riisui loputkin vaatteensa alusvaatteita lukuunottamatta, ja levitti ne muiden märkien vaatekappaleiden sekaan teltan lattialle. Sitten hän kaivoi laukustaan uuden topin ja uudet sukkahousut, ja kiskoi ne päälleen vaihdettuaan ensin alusvaatteensa. Lily toimi sukkelasti, sillä hän ei todellakaan ollut innoissaan ajatuksesta, että Jocey pamahtaisi paikalle kun hän oli puolipukeissa.
Lily oli kylmissään siitä huolimatta, että hän oli saanut kuivaa päälleen. Ilmeisesti hän oli ehtinyt jo kylmettää itsensä. Oli ihan hyvä, että Jocey haki hänelle lisävaatetta.

//Autohittia. Jos Jocey ehdottomasti kieltäytyy poistumasta teltasata, ni kirjotan loppuosan sit uudestaa. : D //

[Darcy]

Vaikka Jocey tiesikin mistä piti, ei hän nyt käynyt hässimässä jokaista vastaan tulevaa ja liikkuvaa olentoa. Joten kävelevä seksikone ei nyt ihan sopinut kuvaan, mutta miten vain Lily halusi asian nähdä. Blondi virnisti hieman ja puisti päätään, kömpien ylös teltan pohjalta.
"Tulen kohta takaisin", hän totesi ja kumartui kömpimään ulos teltasta, ollen vähällä kompastua yhteen teltan tukinaruista. Seuraavaksi olikin sitten aika etsiä oma teltta. Sen ei luulisi oleva vaikeaa, sillä eriskummallisen rakenteensa vuoksi teltta erottuisi joukosta suhteellisen hyvin. Jocey lähti suuntaamaan sinne, missä muisteli kummallisen rakennelman sijaitsevan ja sai kuin saikin tutun näköisen teltan näköpiiriinsä. Sen luokse päästyään hän kumartui ja puikkelehti sisälle, rämpien kamppeiden ja tavaroiden ylitse ja ohitse peremmälle. Kumpikaan heistä, ei hän ei Chet ollut kovinkaan siisti persoona, joten teltan sisällä vallitsevan järjestyksen sai unohtaa kertaheitolla.

Jocey kyyristyi teltan takalaitaan, jonne muisteli jättäneensä suurimman osan omista tavaroistaan, ryhtyen penkomaan yhtä keskikokoista laukkua. Sen sisältä ei kuitenkaan paljastunut kuin päällystakkeja ja parit kenkäparit, joten hän siirtyi seuraavan laukun kimppuun ja tällä kertaa etsintä tuotti tulosta. Hieman hymyillen hän kaivoi esille pari t-paitaa ja yhden paksumman mustan pitkähihaisen, jonka huppua kiersi pehmeä karva - se oli yksi Joceyn lempihuppareista, varsinkin kylmällä säällä, sillä se lämmitti mukavasti. Lily oli kylläkin niin pienikokoinen, että tyttö varmaan hukkuisi vaatteisiin, mutta parempi kai sekin kuin paleltua. Ennen kuin lähti takaisin, Jocey vaihtoi omat märät housunsa kuivempiin mustiin collegehousuihin. Koottuaan kuivat vaatteet käsivarrelleen, Jocey pyörähti ympäri ja etsi tiensä takaisin teltan suulle, kumartuen ulos ja suunnaten takaisin Lilyn ja Leon telttaa.

"Täältä tulisi kuljetus", hän huikkasi teltan ulkopuolelta ennen kuin astui sisälle, sillä luultavasti Lily ei arvostaisi kovinkaan paljon, jos hän vain pelmahtaisi paikalle. Oltuaan varma, että sai luvallisesti kömpiä sisälle, hän kumartui ja raotti telttakangasta, astuen peremmälle. Jocey ojensi toisen t-paidan ja lämpimän hupparinsa Lilylle, vetäen sen jälkeen oman märän paitansa pois päältään ja vaihtaen sen kuivaan. Tämänkin olisi tietysti voinut tehdä omassa teltassa, mutta kaikkea ei aina voinut tajuta.

[Agitha]

Lily ehti odotella yksin vain hetken, kun hän jo kuuli Joceyn huikkaavan hänelle teltan ulkopuolelta.
"Kuljetus sisään vaan", Lily huikkasi takaisin, jotta Jocey ymmärtäisi tulla sisään. Oli ihan hyvä, että poika oli varoittanut tulostaan, vaikka Lily olikin vaihtanut vaatteensa salaman nopeasti, kuten hänellä oli tapana.
Jocey astui takaisin sisälle telttaan lisävaatteita mukanaan, ja Lily työnsi jalallaan reppuaan syrjään, jotta Jocey mahtuisi istumaan äskeiselle paikalleen. Hän vastaanotti pojan ojentaman paitamytyn, ja erotteli paidat toisistaan.
"Ai, saanko minä molemmat?" Lily kysyi yllättyneenä tutkaillen vuorotellen t-paitaa ja hupparia. Hän vilkaisi paitaa vaihtavaa Joceytä, ja jäi tuijottamaan poikaa hetkeksi. Kai se oli ihan luonnollinen reaktio teinitytöltä.
Havahduttuaan tuijotuksestaan Lily kiskoi Joceyn t-paidan ylleen, vaikka tiesi sen muistuttavan mekkoa hänen päällään. Olkapäiden saumat roikkuivat kaukana lilyn kapeista olkapäistä ja helma yletti melkein puoleen väliin hänen reisiään. No, löysä pukeutuminen piti ainakin paremmin lämpöä.
"Oletko varma ettet sinä halua tätä?" Lily kysyi, ja heilutteli Joceyn hupparia pojalle, kun hän huomasi, että Jocey oli ottanut itselleen vain yhden paidan. Ilmeisesti hän oli vaihtanut housunsa omassa teltassaan, mutta tuli varta vasten vaihtamaan paitansa Lilyn telttaan. Sen huomattuaan Lily hymähti itsekseen.
Lopulta hän kiskoi myös Joceyn hupparin ylleen, vaikka oli juuri tarjonnut sitä pojalle. Se vain sattui olemaan niin mukavan pehmeä ja lämmin, ettei kylmästä hytisevä Lily voinut vastustaa sitä.
"Tai no meni jo", Lily ilmoitti kääriessään paidan hihoja hieman lyhyemmiksi. "Jos haluat tämän takaisin, niin tule hakemaan", hän virnuili, ja oli halaavinaan paitaa itseään vasten.

[Darcy]

Jocey kääntyi katsomaan Lilyä, joka oli kiskonut hänen antaman t-paidan päälleen. Tyttö näytti entistäkin pienemmältä ja sirorakenteisemmalta hieman suurehkon paidan alla, eikä Jocey voinut olla virnistämättä vinosti.
"Sinä hukut siihen", hän ilmoitti ja heilautti kättään ilmassa Lilyä kohden, aivan kuin olisi huitonut huonolle asukokonaisuudelle. Paidan helma oli hieman pitkähkö, mutta eipä ainakaan tulisi jaloille kylmä ja jos sitä halusi lyhentää, keinoja kyllä löytyisi. Lilyn heilutellessa huppari ilmassa, Jocey puisti hieman päätään. Hän ei kuitenkaan ehtinyt vastata tytön esittämään kysymykseen mitään ennen kuin tämä jo veti hupparin päälleen ja totesi, että nyt oli jo liian myöhäistä saada sitä takaisin - ellei sitten käyttäisi kepulikonsteja. Huppari oli sekin aivan liian suuri pienikokoiselle Lilylle ja tyttö joutui käärimään kangasta ylöspäin, jotta hennot kädet tulivat näkyviin hihansuista.

"Huppari näyttää kyllä kieltämättä paremmalta minun päälläni", hän virnisteli tytölle, "mutta taidan antaa sinun nauttia siitä tämän kerran."
Ei se tosin huonolta Lilynkään yllä näyttänyt, tosin oliko maailmassa edes olemassa vaatekappaletta, joka ei näyttäisi hyvältä tämän päällä. Tyttö olisi ihan yhtä suloinen, vaikka vetäisi niskaansa perunasäkin. Jocey kallisti päätään ja katsoi Lilyä tutkivasti, hieman kulmiaan kurtistaen.
"Kokonaisuus kaipaisi kyllä vielä jotain viimeistelyä...", hän tuumi ja ennen kuin Lily ehtisi karata käsien ulottumattomiin, Jocey kurottautui lähemmäs kiskaistakseen hupparin pehmeän hupun tytön kasvojen yli niin, että näköyhteys katkesi hetkellisesti. Itsekseen naureskellen hän oikaisi jalkansa paremmin teltan pohjalle, nojautuen hieman taaksepäin käsiensä varassa.
"Anteeksi, kiusaan sinua taas", hän naurahti ja katseli hymyillen huppupäistä tyttöä, joka näytti suunnilleen posliininukelta kaikkien vaatekertojen alla. Kiusaaminen piti ottaa kohteliaisuutena - Jocey ei olisi ikimaailmassa jaksanut keskittää kaikkea energiaansa jonkun täysin yhdentekevää ihmiseen.

Ja tietenkin hänestä oli aina mukavaa nähdä, millaisen vastaiskun Lily järjestäisi.

[Agitha]

"Ensin meinaan hukkua televisioon, sitten lampeen, ja sitten sinun paitaasi. Olen kyllä aika hukassa", Lily totesi huvittuneena, kun Jocey kommentoi hänen liian suurta paitaansa. Televisiolla hän viittasi valtaavaan LCD-televisioon, jonka Jocey oli huvikseen lahjoittanut koululle, ja jonka ansiosta he olivat päätyneet yhteen.
"Onneksi sinulla on tyylisilmää, koska minulla ei ole", Lily sanoi Joceyn käyttäytyessä kuin mikäkin stylisti. Tietenkään useampaa koko liian suuret poikien vaatteet eivät pukeneet pienikokoista Lilya, kuten bikinit eivät pukeneet keski-ikäistä miestä.
Pian kaikki pimeni hetkeksi, kun Jocey vetäisi hupparinsa karvareunaisen hupun hänen silmilleen.
"Hei!" Lily huudahti, ja nosti huppua hieman nähdäkseen Joceyn sen alta. Hän jätti kuitenkin hupun päähänsä, sillä ei viitsinyt karistaa sitä poikaan."Anteeksi et saa. Täydellinen suunnitelmasi kidnapata ja tainnuttaa minut meni mönkään, sillä jätit käteni vapaiksi. Ja nyt on aika kostaa!"
Keksimättä sen kummempaa suunnitelmaa Lily nousi polvilleen, ja taklasi Joceyn teltan lattialle. Hän jäi itse makaamaan pojan päälle, koska muuten Jocey olisi noussut heti pystyyn ja jatkanut kiusantekoaan.
"Rakkaudesta se hevonenkin potkii", Lily huomautti virnistellen. "Minä luulin, että pojat vetävät tyttöjä hiuksista, jos haluavat osoittaa tykkäävänsä. Onko tämä hupparista kiusaaminen joku uusi juttu tässä androgyynissä maailmassa? Kyllä minulla tukkaakin riittää." Lily heilautti pitkät tummanruskeat hiuksensa ulos Joceyn hupparin kauluksesta. Ne olivat kihartuneet hieman kastuessaan, kuten Lilyn luonnostaan kiartuvalla tukalla oli tapana.
Lily nousi hieman suorempaan asentoon, mutta jäi istumaan Joceyn vatsan päälle polven pojan molemmin puolin. Hän risti käsivartensa rinnalle muka mietteliäänä ja puisteli päätään.
"Olet ihan mahdoton. Istutaan tässä sitten koko loppu ilta", hän sanoi nuhtelevaan sävyyn.

[Darcy]

"En voi sille mitään, että minun kanssani keskittymiskykysi herpaantuu niin, että olet vähällä hukkua", Jocey vastasi omaan vaatimattomaan tapaansa ja virnisti päälle. Televisioon oli mahdollista hukkua, jos se oli niinkin valtaisa kuin 40 tuumaa ja paita nyt vain sattui olemaan Lilylle hieman isokokoinen. Lampi taas oli ollut mukava virkistys näin kuuman hellepäivän päätteeksi...
"Tainnutan sinut ilman, että kätesi ovat sidotut - vetovoimani on aukoton, et pääse sitä karkuun", hän virnisteli, mutta hymy hyytyi nopeaan, kun Lily totesi, että olisi aika kostaa. Taklaus tuli aivan yllättäen ja tyttö onnistui yrityksessään, kaataen blondin selälleen teltan lattialle. Lily jäi vieläpä istumaan hänen päälleen, ilmeisesti estääkseen uudet häirintäyritykset.

"En olekaan kuten muut", Jocey vastasi ympäripyöreästi, kun Lily puhui hiuksistaan. "Pidän enemmän lampeen heittämisestä, peliohjaimen varastamisesta, sekä tietysti hupun kiskomisesta sievien kasvojesi eteen."
Ei hiuksissa tietenkään mitään pahaa ollut ja kun Lily vielä heilautti ne pois kauluksen sisältä, hän kurottautui nappaamaan pari hiuskiehkuraa sormiensa väliin.
"Mutta jos haluat että kiskon sinua tukasta, saamasi pitää", hän totesi hymyillen ja kiskaisi leikkisästi tummia hiussuortuvia, kurottaen samalla kiertämään toisen kätensä Lilyn hoikan selän taakse. Hän liikutti kättään ylemmäs ja veti tytön lähemmäs itseään, kunnes ylettyi painamaan huulensa tämän suupielelle. Ihan huvin vuoksi Jocey jätti suudelman puolitiehen, hänhän oli panttivanki ja Lily puolestaan vanginvartija - sillä jos suudelma luettaisiin kiusaamiseksi, hän olisi liemessä.

"Istutaan toki, ei minua haittaa. Toivottavasti Leo ei häiriinny, jos et päästä minua pois edes yöhön mennessä", Jocey vastasi huvittuneena Lilyn nuhtelevasta äänensävystä.

[Agitha]

"Luettelemasi asiat tulevat heti seuraavana listalla. Niiden jälkeen tulee lapion varastaminen hiekkalaatikolla ja hameen alle tirkisteleminen", Lily vastasi pieni hymynkaveri huulillaan.
Kun Jocey tarttui Lilyn hiuksiin kiskaistakseen niitä leikkisästi, Lily pudottautui automaattisesti hieman lähemmäksi Joceyta. Hänen päänahkansa oli karaistunut raskaiden hiusten juttuessa joka paikkaan ja roikkuessa mukana minne tahansa hän meni, mutta siitä huolimatta hän ei varsinaisesti pitänyt hiuksista vetämisestä.
Lily tunsi Joceyn käden lapaluidensa tienoille, ja odotti Joceyn suutelevan häntä. Sen sijaan hän saikin vain pienen suukon suupielelleen. Se oli hieman yllättävää, kun kyseessä oli Jocey.
"Ollaanpas sitä siveellisiä, melkein punastuttaa", Lily sanoi hymyillen peittääkseen sen pienen punan, joka todella oli kohonnut hänen poskilleen. "Takaisin 1800-luvulle."
Sen sanottuaan Lily kumartui painamaan kevyen suukon Joceyn huulille ikään kuin näyttääkseen esimerkkiä, ennen kuin nousi takaisin ylös.

"Nääh. Leo on rento jätkä, eiköhän hän saa nukuttua vaikka sinä oletkin siinä", Lily sanoi. "Minua ei oikeastaan edes väsytä, joten meillä on kaikki aika maailmassa. Puhutaanko vaikka kukista? Ne ovat iloinen aihe. Kukka on suvulliseen lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, verso. Sen pituuskasvu on rajallinen. Täydelliseen kukkaan kuuluu kukkapohjus ja kolmenlaisia lehtiä: emejä, heteitä ja kehälehtiä, eli verholehdet ja terälehdet. Useilla kasveilla kuitenkin heteet ja emit ovat eri kukissa tai (kaksikotisilla kasveilla) eri kasviyksilöilläkin. Jollei kukalla ole kehälehtiä, sitä sanotaan kehättömäksi. Kukkalehdet ovat kiinni kierteisesti tai kiehkuraisesti kukkapohjuksessa. Usean lähes kiinni toisissaan olevan pienen kukan yhdistelmää sanotaan kukinnoksi."
Lily joutui keskeyttämään luentonsa purskahtaessaan nauruun, vaikka olikin siihen asti onnistunut pysymään suhteellisen vakavana.
"Tai sitten ei puhuta, et näytä kovin kiinnostuneelta", hän sanoi, ja naurahti uudestaan.
Lily kaatui mahalleen Joceyn päälle melkein täydellä painollaan, vaikka hän yrittikin olla satuttamatta poikaa.
"Jaa-a", hän totesi vain, ja painoi huulensa pojan huulille suudellakseen häntä tällä kertaa kunnolla.

[Darcy]

"Onneksi vain melkein", Jocey vastasi Lilyn sanoihin punastumisesta, hieman virnistäen. Vaikka tyttö hymyilikin, lievä puna oli silti erotettavissa tämän kasvoilta, jos katsoi tarpeeksi tarkkaan - eikä Joceylla ollut tällä hetkellä mitään muuta tekemistä, joten hän katsoi enemmän kuin tarkkaan. Lilyn keveä suukko sai hänet hymyilemään, ilmeisesti hänen hetkeä aikaisempi vaillinainen suudelma oli jättänyt kaipaamaan parempaa. Ja Joceyko muka ei ollut ovela, hmm?
"Toivotaan, että olet oikeassa", hän totesi kommentille Leosta ja hänen rentoudestaan. Teltassa voisi toki tulla hieman ahdasta kolmelle, mutta sopu sijaa antaa. Ja hätätapauksessa Lily varmaan nukkuisi hänen päällään, mikä näytti tällä hetkellä erittäin todennäköiseltä.

Lilyn alettua selittää kukista, Joceyn ilme pysyi ensialkuun suhteellisen kiinnostuneena, mutta se valahti pikkuhiljaa, mitä pidemmälle tyttö teoriaansa selitti. Kukat olivat ihan mukavia, ei siinä mitään, mutta tällainen biologianluento ei ehkä ollut ihan sellaista kaivattua tekemistä, jota hän olisi halajannut. Lopulta Jocey irvisti ja irrotti kätensä Lilyn ympäriltä, tukkien korvansa hetkellisesti. Kauaa hänen ei kuitenkaan tarvinnut suojata kuuloaan, kun tyttö lopetti upean esitelmöintinsä ja oli hetken hiljaa, purskahtaen sen päätteeksi nauruun.
"Ihanko totta? Ei, minusta tämä puheenaihe oli oikein loistava", Jocey vastasi vakavana, välittämättä Lilyn naurusta. "Taisit juuri opettaa minulle tarvittavaa tietoa seuraavaa biologian koetta ajatellen."
Lily päätti kuitenkin litistää hänet alleen (joskin yritys oli toivoton), ja Jocey ähkäisi kerran, levittäen kätensä suoriksi sivuilleen teltan pohjaa vasten. Onneksi tyttö oli niin hentoinen, että sisuskalut eivät liiskautuneet kasaan, vaikka tämä makasikin hänen päällään koko huimalla painollaan.
"Mitä 'jaa-a'?", Jocey ehti juuri ja juuri kysyä kiinnostuneena, ennen kuin Lily hiljensi hänet huulillaan. Suudelma oli pehmeä, kuten aina ja se sai selällään makaavan blondin hymyilemään. Jocey kietoi kätensä varovasti Lilyn ympäri ja siveli tytön selkää sormillaan.

Jos jotakuta oli mukava suudella, niin Lilyä. Tytön huulet olivat pehmeät ja tämä maistui hyvältä. Ja kieltämättä oli mukavaa vaihtelua välillä hempeillä, eikä vain loikata heti kättelyssä itse actioniin, kuten hän yleensä itse teki. Jocey joutui kuitenkin keskeyttämään tämän mukavan suudelman, sillä Lilyn kasvoja peittävä huppu häiritsi ja sitä reunustava pehmeä karva kutitti omia kasvoja. Hän liu'utti toista kättään ylemmäs Lilyn selällä ja kiskaisi sormillaan hupun pois tytön päästä.

[ ....Miks mä en osaa viedä tätä eteenpäin. ]

[Agitha]

// No älähän nyt, kiskashan Jocey Lilylta hupun päästä. : DD //

Lily tunsi Joceyn hupparin hupun valahtavan takaisin hänen niskaansa, eikä hän viitsinyt nähdä vaivaa kiskoakseen sitä takaisin. Kieltämättä huppupäinen Lily näytti varmasti vähintään yhtä uhkaavalta kuin itse Viikatemies, ja hupun karvareunus luultavasti vahvisti vaikutelmaa. Huppu olisi ollu hyödyllinen apu Joceyta uhkaillessa.
"Sitä jaa-a, että mietin mikä olisi sinulle sopiva rangaistus. Olet jo minun orjani, eikä sinulla ole minulle mitään annettavaa. Hmm..." Lily sanoi vetäytyen suudelmasta teeskennellen mietteliästä. Hän ei kuitenkaan eronnut Joceysta kovin kauas, vaan hän oli edelleen lähes suuteluetäisyydellä pojan kasvoista. Oikeastaan Joceylla jos jollain oli hänelle annettavaa, mutta Lily ei viitsinyt ryhtyä vaatimaan pojalta mammonaa. Se ei olisi ollut tilanteeseen sopivaa.
"Pelastit itsesi juuri saamattomuudellasi", Lily ilmoitti lopulta. "Olen vienyt sinulta raukalta jo kaiken, ja minun käy sääliksi sinua. Saat rangaistukseksi sata raipaniskua, ja voit sitten jatkaa elämääsi osana minun haaremiani kuten ennenkin."
Lily kierähti pois Joceyn päältä makaamaan pojan toiselle puolelle. Hän oli onnekas ollessaan niin pienikokoinen, sillä oli vähällä, ettei hän jyrännyt teltan seinäkangasta alleen. Hän kääntyi kyljelleen rytäten reppunsa tyynyksi, jotta kykeni katsomaan Joceyta kasvoihin.
"Sinä et taida edes kutista tai mitään", Lily sanoi. Kutittaminen oli yksi maailman julmimmista rangaistuksista. "Olet onnistunut saamaan itsesi turvalliseen asemaan."
Jostain syystä Lily vain jatkoi ja jatkoi leikkiä, vaikka oikeastaan hupun vetäminen silmille ei ollut kovin suuri rikos. Hän tiesi Joceyn lähtevän mukaan, joten hän voisi hyvällä omallatunnolla jatkaa höpöttämistä lämpimikseen.
Lämmöstä puheenollen...
"Minulla on edelleen kylmä", Lily valitti. Hänen vaatekerroksensa olisivat riittäneet kehon lämmittämiseen ehkä kesällä, mutta nyt elettiin lokakuuta. Ulkona oli koleaa, eikä telttailma ollut kovin paljoa metsää lämpimämpi.
Tietysti Lily olisi voinut kääriytyä makuupussiin, sillä se jos jokin oli varma tapa pysyä lämpimänä. Mutta niin oli Joceykin.
"Eikö sinun pitäisi lämmittää minua?"

[Darcy]

[ No jee hei, party ! :---------D ]

Sopiva rangaistus? Joceylla ei ollut mitään annettavaa? Mm-m, no sehän nähtäisiin. Poika kohotti kulmiaan sen näköisenä, että oli juuri kuullut Lilyn suusta maailman suurimman emävaleen. Tyttö kuitenkin jatkoi puhumistaan (Lily oli muutenkin tavattoman puheliaalla päällä), ja Jocey keskittyi kuuntelemaan säälipuhetta ja viimeisintä upeaa rangaistusta, jonka Lily oli hänelle keksinyt.
"Minkä kaiken olet minulta vienyt?", hän kysyi kiinnostuneena, kun tyttö kierähti pois hänen päältään ja jäi makaamaan telttakankaan pohjalle hänen viereensä. Jocey käänsi päänsä Lilyn suuntaan, nostaen toisen kätensä koukkuun päänsä alle.
"Ja mikä haaremi? Perustatko jotain lahkoa?", hän uteli lisää, tavoitellen ääneensä lievää loukkaantuneisuutta. Mitä, tarvitsiko Lily jonkun muun hänen lisäkseen? Tosin olihan se fiksua pitää takaovi auki, jotta voisi hätätapauksessa juosta karkuun ja suoraan jonkun toisen kimppuun. Lilyhän oli piru naiseksi, jestas sentään.

Jocey virnisti, kun Lily valitti kylmettymisestään. Itse asiassa, nyt kun asiaa ajatteli, ei pojalla itselläänkään ollut kovin lämmin olo, ja hänellä oli päällään vain t-paita. Lilyn päällä oleva lämmin huppari tuntui kutsuvan luokseen ja pian tyttö itsekin esitti kysymyksen, joka kuulosti lähinnä syytökseltä siitä, että Jocey oli laiminlyönyt häntä.
"Hei, jos sinulla on orja, sinä käsket etkä inise", hän vastasi Lilylle, hymyillen viattomasti. Pienen hetken päästä hän kohottautui hieman ylös teltan lattialta ja kääntyi paremmin tytön suuntaan, kuljettaen kättään tämän keholla, kunnes sormet tapasivat hupparin vetoketjun. Jocey virnisti ilkikurisesti ja ujutti vetoketjua hiljaa alemmas, kunnes koko huppari aukeni. Hän laskeutui hieman alemmas ja kumartui painamaan huulensa Lilyn paljaalle kaulalle samalla, kun siirsi kätensä hipomaan lämpimän kehon kylkeä. Huppari oli sekin lämmin sisäpuolelta, sillä tytön pieni ja hento vartalo oli lämmittänyt kankaan mukavasti.

Huulet liikkuivat Lilyn kaulalla hellästi ylöspäin, kunnes Jocey päätyi taas kerran painamaan ne Lilyn omia vasten, syventäen suudelmaa tällä kertaa kielenkärjellään. Sormet hapuilivat samaa aikaa tytön paidan helmaa ja eksyivät lopulta sen alle, koskettamaan paljasta ihoa. Onneksi Jocey oli luonnostaan lämminverinen, eivätkä hänen näppinsä olleet täyttä jäätä, joten kosketus ei tuntuisi kylmettävältä.

[Agitha]

"Olen vienyt sinulta sinun miehisyytesi, koska olen niin paljon korstompi kuin sinä voisit ikinä olla", Lily vastasi Joceyn udellessa, mitä Lily oli pojalta muka vienyt.
"Sinun ei kannattaisi kyseenalaistaa mestarisi valintoja", hän huomautti, kun Jocey kyseli loukkaantuneen oloisena Lilyn näennäisestä haaremista. "Tyytyisit paikkaasi, nainen! Minusta riittää kyllä kaikille."
Keskustelu oli lakannut olemasta järkevä tai vakava jo aikoja sitten, ja tavallaan se oli helpottavaa. Lily oli saanut vastauksen kysymyksiinsä, mutta keskustelu ei ollut kääntynyt ahdistaville teille. Joceyn kanssa oli helppo olla, sillä hänkään ei nähnyt tarpeelliseksi puhua vaikeista asioista tai edetä liian nopeasti. Ainakaan henkisellä tasolla.

"Se oli käsky", Lily huomautti kulmiaan kohottaen. Tai oikeammin se oli ollut kehoitus tai pyyntö. Mutta Lily ei inissyt koskaan, ei ikinä!
Jocey osoitti olevansa uskollinen emännälleen, ja hivuttautui hieman lähemmäksi Lilya. Oikeastaan jonkinlainen halausote tai painiottelu olisi riittänyt Lilylle, mutta hän ei viitsinyt vastustella, kun Jocey avasi hänen hupparinsa vetoketjun ilkikurinen pilke silmäkulmassaan.
Joceyn vartalo hohkasi lämpöä. Oli lähes ihailtavaa, miten poika onnistui pysymään niin lämpimänä tilanteessa kuin tilanteessa. Jocey oli paras mahdollinen lämpöpatteri, ja Lily siirtyi makaamaan hieman lähemmäksi häntä.
Lily kallisti vaistomaisesti päätään hieman, kun Jocey painoi huulensa hänen kaulansa herkälle iholle. Lily huomasi välittömästi lämpenevänsä vähän tuntiessaan Joceyn hengityksen kaulallaan. Hän liikahti hieman levottomasti.
Pian Jocey suuteli jo hänen huuliaan, ja Lily vastasi Joceyn suudelmaan estoitta. Hän tunsi Joceyn sormien hapuilevan hänen t-paitansa helmaa, ja siirtyvän paidan alle silittelemään Lilyn paljasta ihoa.
"Tsot tsot", Lily nuhteli Joceyn huulia vasten siltä varalta, että poika yrittäisi hivuttaa käsiään ylemmäs. "Mistä lähtien vaatteiden riisuminen on ollut toisen lämmittämistä?"