Lovejuice with lemons

[bubblegay]

”Aistin sarkasmia”, Chet huomautti ja mutristi huuliaan melkein loukkaantuneen oloisena, kun Lily esitteli tunnustelevansa hänen hauiksiaan (joita ei tainnut kunnolla olla) ja puhui jotain supermiehistä. Muuten se olisi ollut kivaakin, mutta iva paistoi tytöstä ainakin siihen tottuneen silmään helposti. Chet ei kuitenkaan jaksanut ottaa sanoja itseensä. Ehkä se johtui siitä, että hän oli vihdoinkin kasvanut ihmisenä tai oppinut sietämään loukkauksia paremmin. Tai sitten hän vain piti Lilystä niin paljon, että hyväksyi tältä asioita, joista muiden kanssa olisi vetänyt lähinnä palkokasvit nenäonteloihinsa.

Tytön seuraavat sanat vähintäänkin sulattivat sydämen.
”Kiitos ja ole hyvä”, Chet hymyili ja kumarsi juhlallisesti. ”Olen paikalla, kun tarvitset minua... Ja kun et tarvitse, kuten olet tainnut jo huomata.”
Poika virnisti hieman ja puikahti Lilyn ohi polulla, nyökäten kohti leiriä.
”Takaisin nukkumaan vai?”
Hän voisi saadakin nyt unta. Ja nähdä lilyunia.

Joo. Se olisi hauskaa.

[Agitha]

"Joo, huomattu on", Lily sanoi, ja kohotti kulmiaan hieman. Siitä huolimatta hän hymyili.
"Olen ihan okei nyt, joten sinun ei tarvitse huolehtia. Kannattaisi varmaan palata leiriin, ennen kuin jompi kumpi opettajista huomaa, että viidesosa oppilaista puuttuu. Voit kävellä minun kanssani jos haluat", Lily sanoi sitten, ja ironisesti lähti kävelemään Chetin perässä. Kukahan tässä saattoi, ja ketä?
Lily käveli hetken vaitonaisena, mutta päätti sitten puhua jotain kunnes he saapuisivat leirille. Matka ei onneksi ollut pitkä.
"Eiköhän tässä aina nopeasti Joceysta yli päästä. Ei meillä kauheasti mitään kuitenkaan ollut", hän sanoi. Oikeastaan Lily ei ollut varma, oliko se viisasta sanottavaa Chetille. Muistuttaa nyt häneen ihastunutta poikaa toisesta pojasta... Mutta toisaalta, hänhän sanoi, että se nimenomaa oli ohi. Jos Chet saisi jotain hassuja ajatuksia siitä, että juuri hän tulisi auttamaan Lilyn tämän - ah niin traagisen - tapaturman jälkeen, hän saisi saada. Lily yllättyi itsekin, ettei häiriintynyt ajatuksesta sen kummemmin.
Lily ei keksinytkään enää muuta sanottavaa, ja ehkä heidän ei tarvinnut puhua. He astelivat vaitonaisina leiriin, ja kun he olivat sen lähellä, Lily hymyili Chetille.
"Suunnittele sinä ne treffit, niin minä odotan kutsua", hän sanoi. "Hyvää yötä!"
Lily kiiruhti Chetin ohi, ja meni nukkumaan omaan telttaansa.