Suihkurauha

[bubblegay]

Selvä, Lily ei tajunnut. Chetillä ei ollut kuitenkaan aikaa keskittyä moisiin pikkuseikkoihin - se, että toinen osapuoli oli pudonnut keskustelussa täysin kärryiltä ja koko homma alkoi mennä yksinpuheluksi, oli vain pieni este kommunikoinnin suurella valtatiellä. Näin nimellisesti sanottuna. Ja vähän lievennettynä. Poika ulvaisi kuin jokin olisi purrut häntä ja alkoi kiertää ympyrää (osittain myös Lilyn ympärillä).

”Sinä! Alien! Hämäät minua!”
Hänen sanoistaan olisi voinut koota tavukirjan seitsenvuotiaille. Chet pysähtyi kesken ehkä neljännen kierroksensa ja kääntyi osoittamaan Lilyä sormellaan syyttävästi, huulet mutrussa.
”Tämä on sinun juonesi! Yrität hämätä minua! Olet ilkeä, Lily!”
Chet todella taisi olla pikkulapsi. Paitsi siinä suhteessa, että hän arvosti viisivuotiasta huomattavasti enemmän Lilyn rintavarustusta - mutta siinähän se ongelma piilikin.
”Todellisuudessa nautit siitä, että stalkkaan sinua! Miten saatoit olla kertomatta!”
Oudot oletukset olivat lähtöisin oudoista ihmisistä. Ehkä kellonajalla oli jotain tekemistä Chetin ajatuksenkulun kanssa.

[Agitha]

Chetin kummalliset selitykset ja ulina ei selittänyt hänen käytöstään ollenlkaan. Oikeastaan ne vain sekoittivat Lily entisestään. Hänkö? Avaruusolio?
"Mitä ihmettä sinä selität?" Lily älähti. Chet oli oikeasti hullu. Hän ei ollut vain outo ja kummallinen ja ajoittain karmiva, vaan todella myös hullu. Kukaan täysjärkinen ei huitonut ilmaa ja selittänyt jotain alieneistä nähtyään Lilyn rinnat. Ei todellakaan.
"Chet, rauhoitu. En minä ole mikään alien!" Lily sai viimein sanottua hämmennykseltään. Hän oli tullut siihen tulokseen, että Chet luuli hänen olevan avaruusolio. Mutta miksi? Siksikö, että Lily oli juuri vahingossa pudottanut pyyhkeensä?
Hän asteli pojan luokse, ja pörrötti hänen hiuksiaan niin, että tukka meni varmasti sekaisin.
"Voisitko vihdoin tulla takaisin järkiisi, ja vastata siihen kysymyseen, jonka olen esittänyt ainakin viisi kertaa", Lily pyysi. Jos Chet osaisi lopettaa nyt, hän olisi vielä ihan hauska, mutta jos hän oli ihan tosissaan... Lily juoksisi käytävälle vaikka pelkkä pyyhe päällään, ja soittaisi poliisin. Tai valkotakkiset.
Lily jätti kätensä Chetin pään päälle, ja jäi seisomaan hänen viereensä.
"Minä en ole alien. Sinä olet hullu. Ja seuraavaksi sinä vastaat kaikkiin niihin kysymyksiin, jotka olen esittänyt. Ne voidaan tiivistää yhdeksi: mitä sinä täällä teet?" hän puheli rauhallisesti kuin sairaanhoitaja potilaalle. "Sinä olet saanut minut suuttumaan ja hymyilemään viimeisen viiden minuutin aikana", hän jatkoi. "Ja... Ja sinä olet nähnyt minun rintani. Joten mitä sinä vielä haluat?"
Lily punastui vähän, sillä muisto pyyhkeen putoamisesta oli turha tuore. Chet oli nähnyt nyt enemmän, kuin monet, ja se todella oli jo tarpeeksi. Tirkistelemäänhän hän oli tullut, vaikka olikin tehnyt sen chetmaiseen röyhkeään tapaansa.

[bubblegay]

Chet rauhoittui viimeistään siinä vaiheessa, kun Lily pörrötti hänen hiuksiaan. Normaalitilanteessa poika olisi kauhistunut, sillä jos jokin oli pyhää, niin hänen kiharansa, joita ympäröi joka-aamuinen, lähes palvontamenoja muistuttava rutiinisarja. Se hetki oli kuitenkin hyvin harvinainen poikkeustapaus, eikä Chet vaivautunut edes valittamaan asiasta ääneen.

Lily kutsui häntä hulluksi! Chet ei kylläkään voinut kieltää, etteikö olisi muistuttanut enemmän tai vähemmän sekopäätä. Syy oli kellonajassa ja stressissä. Ja Lilyssä. Hieman. Hän ei viitsinyt sanoa sitä vastauksena, koska se sai Chetin vaikuttamaan vain entistä järkensä jättäneemmältä. Ja pelottavalta.
”Saat minut kuulostamaan siltä, että ainoa mitä halusin, oli nähdä rintasi”, poika huomautti, aivan kuin se olisi ollut jonkinlainen puolustus. Hän heilautti päätään kevyesti niin, että pörröttyneet hiussuortuvat siirtyivät hänen silmiensä edestä. Poika piti siitä, kun näki henkilön, jolle puhui.

Mitä Chet vielä halusi?
”Minä en ole ihan varma”, hän sanoi arvioivasti ja puri huultaan mietteliäänä. ”Sinä kyllä lupasit tulla kahville kanssani. Melkein. Liippasi läheltä?”
Chet virnisti, mutta koitti pitää ilmeensä limaisen stalkkerin tunnusmerkkien rajan paremmalla puolella. Totta, Lily oli puhunut jotain kahvista. Tosin siihen oli liittynyt haaste, mutta Chet ei tiennyt, oliko täyttänyt kaikki kriteerit.

[Agitha]

"Ja sinäkä sitten et halunnut nähdä minun rintojani?" Lily kysyi retorisen kysymyksen, ja kohotti kulmiaan. Jos Chet ehdottomasti ei halunnut nähdä hänen rintojaan, ehkä Lilyn yllättäminen suihkutiloista ei ollut kovin hyvä idea.
Chetin seuraavalle vastaukselle Lily pyöritteli silmiään, vaikka se olikin ainoa looginen lause, jonka poika oli sinä iltana sanonut.
"Ja ajattelit, että kylpyhuone olisi hyvä paikka kahvitella?" hän ihmetteli. "Yhdentoista aikaan illalla? Kun minä olen alasti?"
Niin se varmaan olisikin monien mielestä, jos pesuhuoneessa kahvittelu sisältsi alastoman Lilyn, joten hän toivoi Chetin huomaavan selvän sarkasmin hänen äänessään. Nakupiknik Chetin kanssa... Ehei!
Lily kyllä muisti lupauksensa lähteä Chetin kanssa kahville. Lupaus oli liittynyt vedonlyöntiin, ja oikeastaan veto ei ollut koskenut kahville lähtöä, vaan sitä, kumpi maksaisi kahvit. Tavallaan Chet voitti kaikissa tapauksissa, mutta asiaa luvatessaan Lily ei ollut osannut aavistaakaan, millainen seuraava viikko tulisi olemaan. Ei hän Chetia inhonnut, hän ei vain voinut käsittää, mikä ihme häntä vaivasi. Poika ei täyttänyt ihastuneen teinipojan kriteerejä.
"Joo, kyllä minä pidän lupaukseni, mutta en nyt. Ei mikään paikka ole nyt auki, eikä koulun alueelta saa edes poistua tähän aikaan", Lily selitti sitten. "Sitäkö sinä tulit minulta kysymään? Suihkuun?" Hän kohotti taas kulmiaan.
Lily ei ollut aivan varma, oliko hän tarpeeksi tiukka Chetille. Tässä hän seisoi, käsi pojan päälaella, vaikka hänen olisi pitänyt kiljua ja läimäyttää Chetia kasvoille. Sellainen ei tosin ollut hänen tapaistaa, ja hän oli päättänyt selvittää asiat puhumalla. Vaikka väkisin.

[bubblegay]

Nakupiknik olisi ollut ihan hauska. Kylpyhuoneessa. Ehkä. Jos kahvi loppuisi, Chet voisi vain täyttää kuppinsa uudelleen vedellä ilman lisäveloitusta. Olisi silti ehkä mukavampaa, jos hän lähtisi kahville Lilyn kanssa päiväsaikaan julkiselle paikalle silloin, kun tyttö oli pukeissa.
Mutta kysymään kahville suihkuun? Toimihan se niinkin. Chet ei vaivautunut korjaamaan Lilyn olettamusta, olihan se jo osittain oikein.
”Tavallaan”, hän virnisti. ”Mutta tiedän sen kyllä. Seuraavana vapaailtana? Jos vaikka lupaan, etten sitä ennen seuraile sinua. Ainakaan yhtä paljon kuin nyt. Ja perun kukkatilaukseni, joka saapuu huomisaamuna.”

Hetken Chet mietti muita mahdollisia tarjouksiaan, virnistäen sitten.
”Ja voin laittaa kyntesi! Sitten voit olla niin tyttö kuin ikinä haluat.”
Ehdotuksessa oli oma jujunsa, sillä Chet kyllä tiesi, kuinka poikamainen Lily oli ja kuinka paljon toinen halusi päästä eroon tyttömäisyydestään. Välillä Lily vaikutti siltä, että hänet oli vangittu täysin väärään kehoon. Ehkä ainaisilla vaikutteilla oli oma osansa asiassa.

Poika kallisti päätään ja koitti näyttää helposti lähestyttävältä eikä uhkaavalta.
”Minä voin maksaa?”

[Agitha]

Chetin lupaus muutamasta vapaaillasta ilman jatkuvaa olkapään yli vilkuilua ja pakoon kävelemistä kuulosti houkuttelevalta, ja Lilylla ei ollut mitään kahvituokiota vastaan. Jos Chet ottaisi sen myöntymisenä treffeille, Lily kyllä tekisi selväksi, että kyse ei ollut romanttisesta tapaamisesta. Yleensä kahvituokio Lilyn kanssa tarkoitti Mäkkiä ja ihmisten hassuille kampauksille naureskelemista, ei suinkaan romanttista kahvikuppien kilinää jossakin hämärässä, mutta kodikkaassa yksityiskahvilassa.
"Joo, toki. Mutta..." Lily ähkäisi. "Et kai sinä oikeasti ole tilannut minulle mitään kukkalähetystä?" Lily ei erityisemmin välittänyt kukista, etenkään kimpuista. Ne kuolivat nopeasti, ja hän unohti viedä kuivuneet kukat roskiin. Sitten kuolleet kukat homehtuivat ja mädäntyivät vanhaan veteen, ja haju oli melko järkyttävä... Hän ei pärjännyt paljonkaan paremmin ruukkukasvien kanssa.
"Ja jos sinä laitat minun kynteni, en tapaa sinua ikinä", Lily lisäsi, vaikka tiesikin Chetin vitsailevan. Poika tiesi vallan mainiosti, mitä mieltä Lily oli hameista, korkokengista ja manikyyreista. Hän säntäisi karkuun, jos Chet tulisi kynsilakkoineen häntä kolmea metriä lähemmäs.
"Minä kyllä maksan itseni, sinun ei tarvitse vaivautua. Mutta kyllä minä tulen sinun kanssasi kahville, hölmö. Siitä sinun ei tarvitse huolehtia", hän jatkoi.
Lily toivoi, että siinä oli kaikki, mitä Chet oli halunnut sanoa. Hän todella halusi jo suihkuun, sillä hän paleli ja laattalattia tuntui kylmältä paljaiden jalkapohjien alla. Ajatus lämpimästä vedestä oli hyvin houkutteleva.
"Tiedätkö mitä", hän sanoi sitten mietittyään asiaa hetken. "Menen nyt suihkuun, istut siinä tai et. Ja jos kurkit, kerron sinusta valvojalle. Onko selvä?"
Vaihtoehtoja antamatta Lily meni yhteen suihkukopeista, ja vetäisi verhon sen eteen. Vasta varmistettuaan, että missään ei ollut tirkistysaukkoa, hän riisui pyyhkeensä, ja heitti sen suihkuverhon yli sen toiselle puolelle.
"Anna tuo minulle sitten, kun olen valmis, okei?" hän pyysi Chetilta.
Okei, saattaisi olla, että Chet ei antaisikaan hänelle pyyhkettä, ja sitten hän olisi pulassa. Mutta jos hän sen tekisi...!

[bubblegay]

”En”, Chet nauroi, kun Lily kysyi kukkalähetyksestä. ”Olen pihi. Ja lisäksi arvelin, ettet ehkä nauttisi siitä yhtä paljon kuin joku romantiikkaan uppoutunut, puoliksi psykopaattinen teinityttö.”
Hän kuunteli toisen selostusta uskollisesti ja hymyili, kun Lily lupasi maksavansa itsensä. Kyse ei oikeastaan ollut rahasta, Chet olisi kyllä kernaasti maksanut tytölle kahvit, kunhan vain pääsisi juomaan ne hänen kanssaan. Vaalea poika sai muutenkin tilisiirron kerran kuussa perheeltään, jottei köyhtyisi kokonaan. Tietenkin valuuttojen vaihtelevan kurssin ja myös perheen talouden takia joskus määrä oli enemmän, joskus vähemmän.

”Sinä pilaat kaiken kivan”, Chet marisi ja mutristi huuliaan. ”Mitä minä teen täällä ihan yksin? Pelottavassa pesutilassa? Li-lyyyy, olet julma~!”
Hän otti silti kopin pyyhkeestä, jonka Lily heitti päästyään suihkuverhon turvalliselle puolelle. Hetken Chet mietti, pitäisikö hänen tehdä sillä jotain erityistä, mutta päätti käyttävänsä mahdolliset hyödyt vasta myöhemmin.

Sitten kuuluikin vain veden kohinaa. Chet mutristi huuliaan ja vilkuili ympärilleen, pyörähtäen pari kertaa paikallaan turhautuneena. Hän inhosi sitä, kun päätyi toimettomaksi tilaan, jossa ei ollut mitään elektronisia laitteita. Poika huomasi jonkun hylkäämän pussin huoneen nurkassa, lattialla ja virnisti leveästi, sipsuttaen sen luo. Tavaroiden tutkiminen ei ollut laitonta, eihän?
Chet nosti pussin käsiinsä ja avasi sen kiinnostuneena.

[Agitha]

Lily avasi suihkun hanan, ja kokeile varpaillaan lämpenikö vesi. Joskus vesi pysyi kylmänä eikä lämmennyt ollenkaan, sillä koulun lämminvesivarastot olivat rajalliset, mutta tällä kertaa hän oli onnekas. Lämmintä vettä riitti ainakin pikaiseen suihkuun.
Oli vaikea keskittyä peseytymiseen, kun hän joutui jatkuvasti kuuntelemaan, nousiko Chet ylös jakkaraltaa, ja missä päin huonetta hän käveli. Lily ei edes tiennyt, mitä tekisi, jos Chet yllättäisi hänet suihkussa, joten hän saattoi vain luottaa pojan käytöstapoihin. Oli todellakin ollut huono idea heittää pyyhe Chetille, sillä hätätilanteessa hänellä ei olisi sitäkään suojanaan.
Lily kuunteli Chetin liikkeitä niin keskittyneesti, että kasteli vahingossa ponihäntänsä. Hän älähti, ja kiskaisi hiuksensa pois veden alta. Nyt niiden kuivattamiseen menisi koko yö, ja ehkä aamukin.
Samaan aikaan kun Lily sähelsi kastuneen ponihäntänsä kanssa, Chet päätti lähteä liikkeelle. Kuullessaan hiljaiset askelet kylpyhuoneen laattalattiaa vasten Lily valpastui heti. Chet ei kuitenkaan tullut häntä kohti, vaan käveli toiselle puolelle huonetta.
"Mitä sinä teet?" Lily kysyi suihkun kohinan yli. Häntä kiinnosti, mitä Chet puuhaili, ja ehkä oli hyvä myöskin ilmoittaa pojalle, että Lily seurasi hänen tekemisiään heidän välissään olevasta suihkuverhosta huolimatta. Sillä saattaisi olla ennaltaehkäisevä vaikutus.
Pian Lily oli saanut peseydyttyä. Hänellä ei ollut tapana vitkastella suihkussa, joten hän oli useimmiten nopeasti valmis. Hän sammutti suihkun, ja totesi kaipaavansa pyyhettä.
"Voitko heittää sen pyyhkeen?" Lily pyysi. Nyt oli totuuden hetki.

[bubblegay]

”Häiritsen jonkun raukan yksityiselämää”, Chet ilmoitti iloisesti samalla, kun penkoi pussia. Lopulta hän pudotti sen maahan tylsistyneenä; ei mitään kiinnostavaa tai suuremman tutkinnan arvoista. Olisi ollut jännittävää, jos joku Saint Walden'sin tytöistä olisi osoittautunut erikoiseksi. Piilotettuja aseita tai huumeruiskuja. Edes tupakkaa, herranjestas. Kaikki oli niin kunnollista ja tylsää tässä koulussa, vaikka huumeet olivat yksi asia, mitä Chet ei yksinkertaisesti hyväksynyt. (Vaikka hän olisi varmaankin vieläkin kokeillut, jos olisi saanut ilmaiseksi.)

Pian Lily oli lopettanut suihkuepisodinsa ja huikkasi Chetille, jotta saisi pyyhkeensä takaisin. Hetken kaikki oli kuin amerikkalaisesta tilannekomediasta; poika saattoi kuvitella molemmille harteilleen pienen piruchetin ja enkelichetin, jotka kiistelivät keskenään.
”Älä anna sitä”, piru sanoi ilkeä virne naamallaan. ”Anna tytön kärsiä. Heitä se menemään!”
Chet hymyili samaa ilkeää ilmettä käyttäen, mutta sitten enkeli avasi kiireisesti suunsa.
”Se on Lily! Hän suuttuu, jos teet niin! Mitä sitten muka aiot? Hän alkaa inhota sinua.”

Se riitti. Chet astui lähemmäs ja heitti pyyhkeen suihkuverhon yli Lilylle, toivoen, että tämä saisi kopin.
”Katso nyt, olen kiltti poika”, hän huomautti pirteänä. ”Saanko palkinnon?”

[Agitha]

Lily kuunteli hieman huolestuneena, kun Chet höpötti itsekseen suihkuverhon toisella puolella. Vaikutti siltä, että hänellä oli kaksi persoonaa, jotka keskustelivat pyyhkeen antamisesta Lilylle. Periaatteessa Lily ei yllättynyt enää mistään, mutta Chetin yksinpuhelu oli vähän huolesstuttavaa. Etenkin kun se koski Lilya.
Koska Chet tuli kaikkien kannalta suotuisaan lopputulokseen, Lily ei viitsinyt puuttua hänen psykoottiseen käytökseensä. Ehkä hän huomauttaisi asiasta, jos sitä jatkuisi useamminkin. Ja etenkin, jos se koskisi häntä.
"Kiitos", Lily sanoi, kun Chet viskasi pyyhkeen suihkuverhon yli. "Ja mitähän sinä haluat palkinnoksi?" hän kysyi huokaisten. Eiköhän Chet ollut saanut palkintoa jo ihan tarpeeksi tältä illalta. Lily kuivasi itsensä niin hyvin kuin märässä suihkutilassa pystyis, ja kietoi sitten pyyhkeensä taas huolellisesti ympärilleen. Tälläkin kertaa hän piti huolen, että kietoi sen ympärilleen tiukasti ja kunnolla.
Sitten hän työnsi suihkuverhon syrjään, ja asteli ulos lämpimästä höyryävästä kopista. Hänellä oli huono tapa peseytyä liian lämpimässä vedessä, ja se sai hänen ihonsa punakaksi.
"Ja mitenhän minun olisi tarkoitus pukeutua, kun sinä kökötät siinä?" hän kysyi, ja kohotti kulmiaan Chetille. "Sinä et tietenkään halua, että minä pukeudun enää ikinä, mutta taidan olla niskan päällä tässä asiassa. Minä en ole se, joka on täällä luvatta."
Oikeastaan se ei ollut aivan totta, sillä kello oli jo melkein yksitoista. Silti Lily oli pesutiloissa vähemmän luvattomasti kuin Chet.

[bubblegay]

”Tietenkin olisi hyvin viihdyttävää, jos hyppisit pyyhkeessä kaiket päivät”, Chet myönsi kohteliaasti. ”Mutta voin myös huomauttaa, että hiljaisuus meni aikoja sitten. Sinä et ole täällä yhtään sen luvallisemmin kuin minäkään.”
Se oli aika hassua, sillä Lily vaikutti aika sääntöjä noudattavalta ihmiseltä. Tai no, ei niinkään, mutta hän ei varsinaisesti ollut niitä tyttöjä, jotka vain rellestivät ulkona. Hän osasi arvostaa muitakin asioita. Ehkä öiset suihkusessiot vapauttivat Lilyn villin ja vapaan puolen. Tai sitten tyttö ei vain pitänyt siitä, kun joutui peseytymään muiden lajitoveriensa seurassa.
”Aika söpöä, oikeastaan. Olemme kuin Bonnie ja Clyde. Vain hieman nössömpänä versiona.”

Chet kallisti päätään ja hymyili. Hän odotti, milloin Lily päättäisi heittää hänet ulos - muutoin poika ei olisi lähdössä. Toisen kiusaaminen vain oli niin viihdyttävää, ettei hän olisi voinut jättää otollista tilaisuutta käyttämättä.
”Kysyitkö jotain?”
Joko Lily liittäisi Chetin äkkinäisen kysymyksen poistumispyyntöön tai sitten hänen aiempaan yksinpuheluunsa. Hmm.

[Agitha]

"En niin, mutta minä saan tästä korkeintaan jälki-istuntoa. Sinut voidaan erottaa koulusta. Olen siis niskan päällä, ja sinun kannattaisi kuunnella mitä minä sanon", Lily huomautti kulmiaan kohottaen. "Ja minun maineeni on puhdas, sinun ei", hän lisäsi vielä, vaikka oikeastaan ei toivonut pahaa kummalekaan heistä. Ja juuri siitä syystä Chetin olisi poistuttava! Se olisi Lilyllekin ainut tapa säästyä vaikeuksilta.
"Unohda Bonnie ja Clyde. Me olemme kuin Anthony Hopkins ja se muija jonka hän tappoi kylpyhuoneeseen Psykossa" Lily vastasi irvistäen.
Hän huokaisi taas syvään, ja yritti epätoivoisesri keksiä ratkaisua ongelmaan nimeltä Chet. Hän havahtui tuloksettomista pohdinnoistaan, kun Chet kysyi, oliko Lily kysynyt jotain.
Lily tuijotti häntä hetken, ja yritti muistella. Hän oli kyllä kysynyt useamman kysymyksen, joihin Chet ei ollut vastannut, mutta ei mitään juuri äsken. Kuuliko Chet ääniä päässään, vai reagoiko hän vain epäluonnollisen hitaasti?
"Eh..." Lily yritti muistella. "Kysyin mitä sinä haluat palkinnoksi, ja sitä ennen... uh... Ja kysyin miten minun pitäisi pukeutua, kun kerran olet siinä. Ja mitä sinä minussa näet ja mikä sinua vaivaa. Ehkä." Ainakin hän arveli kysyneensä jotain sen suuntaista. "Tarkoititko jotain noista?" Lily varmisti vielä. Saatoihan olla, että jompi kump Chetin kiistelevistä näkymättömistä ystävistä oli juuri kysynyt jotain...

[bubblegay]

”Tuo ei ole romanttista”, Chet ilmoitti huuliaan mutristaen, muttei jaksanut protestoida enempää. Sitä paitsi Lilyllä oli puheessaan pointti, tyttö todella oli niskan päällä. Henkisesti, sillä fyysisesti Chet varmaankin voittaisi toisen kuusi-nolla. Lily saisi korkeintaan kevyen rangaistuksen, jos heidät löydettäisiin, mutta Chetiä kohtaan tuskin oltaisiin yhtä armollisia. Poika oli suhteellisen onnellinen siitä, ettei Lily tiennyt todellisia faktoja siitä, miksi. Tytön suhtautuminen saattaisi viilentyä entisestään, jos hän kuulisi mitään Chetin taustoista ja niiden häpeäpilkuista.

Lilyn pohtiminen oli suloista, ja se sai Chetin hymyilemään apeasti kuin hän olisi katsonut vinkuvaa, suloista koiranpentua. Sitähän se vähän olikin.
”Yritys hyvä kymmenen”, poika ilmoitti ja heilautti kättään, ilmaisten näin hälläväliä-asennettaan kysymyksen suhteen. ”Unohda koko juttu. Olet selvästi kysellyt liikaa yhden illan aikana.”
Hyvä, että Lily oli unohtanut poistumiskäskynsä. Lupaavaa.
”Miksi sinä muuten edes olet täällä? Peseydytkö useinkin öisin?”
Tietenkin hänen kuului tietää se, mutta totuus oli, että Chet oli saanut tietonsa vain suuren seurailun tuloksena. Hänellä ei ollut aavistustakaan Lilyn oikeista motiiveista.

[Agitha]

"Tämä koko homma ei ole yhtään romanttinen", Lily huomautti Chetille. Pojan häikäilemättömyys oli uksomatonta, mitä kysymyksien kiertelemiseen tuli. Lily oli niin turhautunut, että olisi tavallisesti karistanut jo pojan kannoiltaan, mutta nyt hän ei luonnollisestikaan voinut. Chetin suunnitelma oli kaikessa hulluudessaan nerokas lukuunottamatta sitä pikkuseikkaa, että se ei tuntunut johtavan mihinkään. Chet vain... oli. Ja pakotti Lilyn olemaan.
"Käyn täällä myöhään, koska haluan peseytyä yksin. Omassa rauhassa. Ilman häiriötekijöitä", Lily vastasi rehellisesti, vaikka ei voinutkaan olla lisäämättä vastaukseensa vähän sarkasmia. Luulisi Chetin tietävän hänestä kaiken, joten oli kummallista, että hän koki tarpeelliseksi esittää kysymyksen.
"Ja haluan myös pukeutua rauhassa. Ja se ei onnistu jos olen yksin", hän jatkoi vihjaillen. Viesti tuskin menisi sellaisenaan perille, joten Lily päätti vielä vääntää pointtinsa rautalangasta.
"Chet. Minulla on kylmä, ja haluan yöpuvun päälle. Ja haluan päästä nukkumaan omaan sänkyyni. Yksin", Lily sanoi hieman tiukempaan äänensävyyn. "Etkö sinä nyt ihan oikeasti oloe lähdössä, vaikka minä pyydän? Koska jos et, niin ihan sama. Kuivaan itseni ja puen yöpuvun päälle, olit täällä tai et. Tirkistely on sinun omatuntosi varassa!"
Lily huokaisi syvään, eikä ollut erityisen ihastunut ratkaisuunsa. Asiasta sen enempää neuvottelematta hän lähti pois suihkuhuoneesta aikeenaan vaihtaa vaatteet.
Lily ei kuitenkaan ehtinyt edes ovelle asti, kun hän liukastui. Hänen jalkansa lipsahtivat hänen altaan märällä laattalattialla, ja hän kaatui selälleen. Kivun perusteella hän oli satuttanut häntäluunsa ja kyynärpäänsä, ja myös hänen päänsä oli kolahtanut lattiaan. Lily toivoi vain, ettei hän menettäisi tajuntaansa (kuten hänellä oli tapana), murtaisi luitaan (kuten hänellä oli tapana) tai pudottanut pyyhettään (kuten hänellä ilmeisesti myöskin oli tapana).

[bubblegay]

”Olet kylmä nainen”, Chet ilmoitti aivan kuin kyseessä olisi ollut saastaisin loukkaus koskaan. Hän yritti myös pitää yllä jonkinlaista loukattua ilmettä, mutta epäonnistui suhteellisen raa'asti. Lily ei kuitenkaan jaksanut jäädä kuuntelemaan hänen valitustaan, vaan sen sijaan suuntasi tarmokkain askelin kohti suihkutilojen ovea, selvästi aikeinaan siirtyä toisiin tiloihin, pukea ja poistua. Fiksua omalla tavallaan, mutta tyttö ei ollut selvästikään laskenut nopeiden, huolimattomien askeleiden ja liukkaan lattian funktiota tarpeeksi hyvin. Aika iso virhe matemaatikolta.

Chet säpsähti, kun Lily yllättäen liukastui ja kaatui kovan äänen saattelemana, todennäköisesti kiljahtaen tajuamattaan. Helvetti hänen ja hänen naisellisten reaktioidensa kanssa. Poika tuijotti pari ohikiitävää sekuntia Lilyä, joka makasi nyt maassa (ja oli jollain suurta taitoa vaativalla tekniikalla säilyttänyt pyyhkeen päällään - harmi).
”Elätkö sinä?!” hän kiljahti sitten, käytännössä hyppien antilooppimaisesti pari askelta ja saavuttaen näin Lilyn. ”Sattuiko?”

Olivathan nekin kysymyksiä näin ensialkuun.