|
Post by Agitha on May 8, 2010 17:56:34 GMT 2
Jocey vetäytyi suudelmasta hetkeksi, ja viskasi B-ohjaimen kauemmaksi. Se oli selvä antautumisen merkki, ja ilmeisesti Lily sai voittonsa helpommin kuin oli luullutkaan. Suosiolla Lilykin laski omankin ohjaimensa maahan, ja päästi otteensa Joceyn ranteen ympäriltä. Hän oli juuri avaamaisillaan suunsa vitsaillakseen pojan surkeasta häviöstä, kun Jocey kurottautu hänen lähelleen uudelleen. Lily odotti suudelmaa huulille, mutta Jocey painoikin suukon ensin hänen suupielenssä, ja sitten tytön leuan tienoille. Joceyn huulet tuntuivat lämpimiltä hänen ihoaan vasten, ja Lily ynähti vähän ennen kuin ehti hillitä itseään. Kun poika puhalsi ilmaa Lilyn korvaan, Lily menin kananlihalle. Se oli sopiva hetki lopettaa, ennen kuin leikki muuttuisi liian vakavaksi. Lily ei halunnut edes ajatella intiimimpää puuhastelua koulun asuntolan oleskelutilan lattialla. Tyttö kierähti pois Joceyn päältä, ja jäi istumaan lattialle polvilleen. Hän sipaisi hiussuortuvan korvansa taaksen, ja katsahti Joceyyn hymyillen hieman. Oikeastaan häntä nolotti vähän, sillä Lily ei ollut kieriskellyt koulun lattioilla poikien kanssa kovin usein, mutta hän ei antanut sen näkyä. "Todellakin tarvitset", Lily sanoi. "Etenkin nyt, kun sinusta tulee minun orjani, koska voitin vedon", hän jatkoi virnistäen. Lily ei tahtonut vaatia Joceylta mitään rahalla saatavaa, sillä sellainen olisi pojalle liian helppoa. Ei hän saisi minkäänlaista tyydytystä pyytäessään maallista mammonaa pojalta, joka oli juuri ostanut koululle uuden television hetken mielijohteesta. "Hmm... Mitähän minä vaatisin sinua tekemään", Lily kysyi ja oli pohtivinaan asiaa huolellisesti. "Ehkä minä tosiaan teen sinusta orjani. Joudun tekemään niin kuin minä sanon. Kuulostaa aika reilulta vai mitä?" Jocey hieromassa hänen jalkojaan. Mahtavaa.
|
|
|
Post by Darcy on May 24, 2010 14:37:09 GMT 2
"Orjasi? Mm-m, mikäpä siinä", Jocey maisteli sanaa suussaan, nyökäten hieman. Lily ei ollut kovinkaan pahamaineinen orjapiiskuri, joten tehtävästi tuskin tulisi järjettömän vaikeaa. Sitä paitsi, Jocey oli kaikkivoipa - hän oli ehkä paras mahdollinen ihminen orjuutettavaksi, jos mieli saada mahdollisimman paljon hyötyä itselleen. Suhteilla ja rahalla pärjäsi, ja miksei myös luontaisella karismallakin. "Mitä jos orjasi käy kapinaan? Mitä sinä silloin teet?", hän uteli kiinnostuneena, katsoen hieman huvittuneesti kauemmas kierähtänyttä Lilyä. Olisi hyvä udella mahdolliset rangaistukset jo tässä vaiheessa, ettei mikään tulisi myöhemmin yllätyksenä - jos Lilyllä vaikka olisi jokin astetta katalampi ässä hihassa. "Vaadi mitä vain, kaikki kuulostaa erittäin reilulta. Orjuus on oikea hinta maksettavaksi, jos häviää tytölle", Jocey vastasi myötäilevästi, vääntäen kasvoilleen irvistyksen. Ottihan se kieltämättä hieman egoon, että hävisi naisolennolle. Mutta Lily ei ollutkaan mikä tahansa tyttö: hänellä oli maagisia voimia.
"Jos haluat joskus koota näitä vempeleitä lisää, vinkkaa minulle", Jocey naureskeli, huitaisten kädellään televisiota kohden. Samalla hän kohottautui ylös lattialta takaisin istuma-asentoon, vilkaisten ympärilleen. Oleskelutila oli vieläkin aivan tyhjä heitä kahta lukuun ottamatta, mutta kohta porukkaa alkaisi luultavasti valua sisälle. Olisi hauskaa nähdä ihmisten reaktiot heidän tajutessaan, että vanha televisio oli ottanut hatkat ja sen tilalla komeili upea laajakuvatelevisio. "Voidaan pitää joskus elektroniikkabileet, kunhan saan ostettua kolmoshuoneeseen kotiteatterin ja muut mukavuudet", Jocey ilmoitti ja virnisti, mittaillen televisiota arvioivasti katseellaan. Ihan tämän kokoinen töllötin tuskin huoneeseen mahtuisi, mutta eivätköhän he pienemmälläkin pärjäisi.
|
|
|
Post by Agitha on May 24, 2010 15:30:51 GMT 2
"Jos olet huono orja, niin rangaistukseksi et enää saa olla minun orjani. Koska orjanahan sinä rakastat emäntääsi etkä halua minusta eroon, vai mitä?" Lily vastasi oitis. Hän ei viitsinyt keksiä mitään hirvittävää rangaistusta, sillä Jocey olisi varmasti ryhtynyt testailemaan hänen hermojaan ihan vain kokeillakseen pitikö tytön uhkaus paikkansa. "Kaikki minun ehdotukseni ovat reiluja sinulle, orja", Lily vielä huomautti, kun Jocey osoitti melkoista masokismia kerjätessään verta nenästään lähes kirjaimellisesti.
Jocey nousi seisomaan, ja alkoi ilmeisesti tehdä lähtöä. Ainakaan hän ei jäänyt lattialle makaamaan ja puhumaan järjettömiä. Lilykin nousi seisomaan pojan perässä, ja puisteli vähän vaatteitaan, vaikka niissä olikin korkeuintaan vain vähän pölyä. "Tai sitten sinä vinkkaat minulle, kun sinulla on jotain koottavaa", Lily ehdotti. "On elektroniikan tuhlausta, jos sinunlaisesi neiti päästetään lähelle herkkiä laitteita." Hän ei halunnut, että Jocey ryhtyisi ostelemaan uusimpia laitteita vain kokoamisen ilosta. Pojalla oli epäilemättä varaa sellaiseen, mutta Lily ei koskaan pääsisi eroon siitä huonosta omatunnosta, mikä siitä seuraisi. "Ja jos sinä aiot ostaa jotain, kysy myös siitä minulta", Lily kehoitti vielä. Olisi ehkä hyvä, että hän voisi valita Joceylle hinta-laatu-suhteeltaan parhaat tuotteet. Vaikutti nimittäin siltä, että pojalla oli tapana ostaa sitä kaikkein kalleinta. Sen lisäksi Lily voisi suunnitelmista kuullessaan käydä kysäisemässä asiasta rehtorilta, kunhan vain ei selviäisi, että hänellä oli ollut näppinsä pelissä. "Minä painun lukemaan. Älä tuhlaa kaikkia rahojasi impulsiiviseen shoppailuun", Lily sanoi sitten. Hän voisi käyttää muutaman hetken koulukirjojen parissa. Ainakin sen verran, että sai läksynsä tehtyä. "Jos sinulla on huolia, niin shoppailu ei ole mikään ratkaisu. Syö vaikka jäätelöä tyttöjen kanssa tai jotain", hän huikkasi vielä virnistäen. Lily heilautti kättään hyvästiksi, ja suuntasi sitten suoraan omaan huoneeseensa. Hän tarvistsi tilaa ajatella.
//Mun osalta tässä...//
|
|
|
Post by Darcy on May 24, 2010 16:58:02 GMT 2
Ehkä olisi tosiaan parempi, ettei Jocey koskisi omin kätösinensä elektroniikkalaitteisiin enää enempää. Hän voisi jättää kokoamisen suosiolla Lilylle, tyttö näytti tietävän paljon paremmin mitä teki ja minne tunki minkäkin johdon. "Soitan sinulle ensimmäisenä, kun iskee tarve ostaa jotain uutta ja ihmeellistä", Jocey vakuutti hymyillen. "Toivottavasti osaat hillitä pakkomiellettäni shoppailun suhteen." Eikös naisilla yleensä ollut tällaisia ongelmia? No, Lily oli heistä mitä ilmeisimmin se miehisempi puolisko, niinhän tämä oli itsekin asian ilmaissut. Jocey voisi hoitaa shoppailun ja muut naisten hommat, Lily saisi koota elektroniikan ja kunnostaa romuttuneita autoja niin paljon kun sielu sietäisi.
"Minun pitäisi ostaa aika paljon tavaraa, jotta saisin kaiken tuhlattua. Mutta yritän sinun mieliksesi säästellä", Jocey lupasi Lilyn huolehtiessa hänen liiallisesta rahankäytöstään. "Vihjaatko, että hukutan suruni liika shoppaamiseen?" No, kykenihän asiaa näinkin katsomaan. Jocey kohautti hieman olkiaan ja puisteli päätään, katsoen Lilyn perään. "Katso itse ettet huku läksykirjoihin", hän huikkasi tytölle, kun tämä heilautti kättään ja suuntasi kulkunsa ulos oleskeluhuoneesta. Tilaan tuli hämmentävän hiljaista ilman Lilyä, mutta asia korjaantuisi kyllä - olihan paikalla sentään Jocey. Hän nousi ylös lattialta ja asteli tyhjän sohvan luokse venytellen. Hieman huokaisten Jocey heittäytyi sohvalle koko pituudeltaan ja nosti jalkansakin ylös, hapuillen toisella kädellään kaukosäädintä sormiinsa. Uusi upea televisio pitäisi testikäyttää kanavienkin puolesta, eikä vain Play Stationin osalta.
[ Jeees, tää oli sit varmaa täs. Jossu jäi sinne kyylää telkkaria. \o/ ]
|
|