Pukukoodit ovat suuntaa-antavia

[bubblegay]

Chet yllättyi, kun Lily nojasi lähemmäs ja tunsi hämmennyksensä kasvavan. Miten siihen pitäisi reagoida? Oliko kyseessä ihan tavallinen, kaverillinen ele ja kaikki liikkui vain Chetin päässä vai vihjasiko Lily jotain? Ei, ei se olisi mahdollista; tyttö tuntui niin kaverilliselta, että hän tuskin pitäisi Chetistä. Tai edes ajattelisi mitään häneen liittyvää, mikä ei kuulostanut samalta, mitä veljestä tai pikkuserkusta puhuttiin. Mutta silti, Lily oli yhtäkkiä häiritsevän lähellä. Hermostuttavaa.

Chet nielaisi mahdollisimman huomaamattomasti ja hymyili hieman.
”Minulla onkin pettämätön maku.”
Sen jälkeen hän ei enää tiennytkään, mitä sanoa. Lily ei ollut vieläkään perääntynyt. Oliko se todella vihjaus? Kehonkieltä? Pitäisikö Chetin tehdä jotain? Hän ei osannut flirttailla kunnolla, ainakaan tietoisesti, joten se oli poissa kuvioista. Tämä oli hermostuttavaa. Yleensä kaikki ihmissuhteet - tai ainakin niiden seksuaalinen osa - olivat tulleet joko impulsiivisesti ja itsestään tai toisen osapuolen aloitteesta. Chet ei ollut tottunut tällaiseen.

Hän puri huultaan ja päätti lopulta tehdä siirtonsa, syteen tai saveen. Poika kuljetti kättään hatun lierillä ja laski sen Lilyn hiuksiin, nojaten sitten eteenpäin ja suudellen tyttöä pehmeästi. Oikeastaan se ei ollut edes kunnon suudelma, lähinnä huulien kevyt kosketus. Ainakin Chetin mielestä täysin väärässä tilanteessa, mahdollisesti sopivassa tunnelmassa. Hän ei ollut suudellut ketään viime talven jälkeen.

// s ä ä l i n :---D end soon, voisin päätellä? //

[Agitha]

// Niin mäkin. : DD//

Lily ei ehtinyt perääntyä, kun Chet jo kumartui hänen puoleesta, ja painoi suudelman hänen huulilleen. Se oli ihan asiallinen, mukava ja nopea suudelma. Melkein kaverillinen. Melkein.
Se oli kuitenkin suudelma.
Chet oli käyttänyt tilaisuuden hyväkseen, ja suudellut häntä. Lily olisi niin mielellään uskonut, että englantilaisessa kulttuurissa huulille suuteleminen oli ihan normaalia, pelkkä kaveruuden osoitus, mutta niin se ei ollut. Umpimieliset britit suutelivat vain romanttisessa mielessä, eikä Chetin suudelma jättänyt arvailuille varaa. Paitsi että oliko Chet pelimiehiä, vai aidosti kuunnostunut Lilysta. Lily ei osannut päättää, kumpi vaihtoehto olisi pahempi.
Hän vetäytyi asiallisesti vähän kauemmas, eikä voinut peittää kiusaantuneisuuttaan. Chet oli ihan mukava tyyppi, ja häneen olisi varmasti ollut mukava tutustua tarkemmin, mutta nyt se ei tullut kysymykseenkään. Miksi poikien oli niin vaikea pitää tyttöjä vain kavereina?
Lily istui hetken paikallaan. Hän ei halunnut loukata Chetiä, tai nostaa metakkaa. Hänellä oli kuitenkin ollut ihan hauska ilta, joten asia kannatti päättää siististi.
Lily nousi seisomaan, ja kääntyi Chetiin päin.
"Oletan, että tuo oli ihan vain kaverillinen hyvänyönsuukko", hän sanoi antaen Chetille mahdollisuuden perua tekonsa. "Minulla oli kiva ilta, kiitos siitä. Taidan mennä jo nukkumaan, koska on myöhä", Lily sanoi, ja hymyili ystävällisesti.
Saman tien hän käännähti kannoillaan, sillä oikeastaan hän ei edes halunnut kuulla Chetin vastausta. Hän lähti astelemaan kohti asuntolarakennusta hillitysti mutta ripeästi, ja unohti palauttaa Chetille pojan hatun.