Kävelevä kynsistudio

[bubblegay]

Oli hauskaa – ja kiinnostavaa – kuunnella Celiaa tarkkuustyön lomassa. Hän nyökytteli tytön sanojen tahdissa ja samalla koitti tehdä strassiriveistään tasaisia. Koristeet pysyivät paikallaan suhteellisen hyvin, vielä paremmin sitten, kun lakka kuivuisi – kynsiliima oli siis ollut turha huolenaihe. Sen kanssa pelaaminen oli tämän kaltaisessa tilanteessa haastavaa ja hankalaa, joten Chet oli tyytyväinen syystä.

”Hmm”, hän humisi miettiväisenä, kun Celia mainitsi miesnäkökulman. ”En ole ihan varma, miten pätevä näkökulmani on”, hän totesi virnistäen, ”mutta onko hän tulossa tervetuliaisjuhliin? Voisit koittaa tehdä jonkinlaisen siirron siellä. Ja en nyt tarkoita hänen boolinsa terästämistä ja koko miesparan raiskaamista vaatekaapissa, mutta jotain pientä. Jos hänen kanssaan on hankala flirttailla, tee se huomaamattomasti. Miehen saa helpoiten ja vahvimmin koukkuun silloin, kun he eivät itse tajua, että heitä vietellään – jos se on oikea sana.”
Puhuessaan Chet siirtyi kolmanteen sormeen ja puri huultaan koittaessaan pitää kätensä tärinän (joka syntyi aina välillä, etenkin verensokerin ollessa alhainen) mahdollisimman hillittynä.
”Tuosta kiinnostumisasiasta – ellei hän ole naimisissa ja omaa kuutta salaista lasta, niin uskon, että sinun ei tarvitse huolehtia. Aika yllättäviäkin ratkaisuja syntyy suhderintamalla, etkä sinä ole lainkaan pahan näköinen tai huonoluonteinen.”

[Agitha]

Celia kuunteli Chetin neuvot vakavana. Vaikka Chet ei ollutkaan heteroseksuaali, Celia arveli, että hänen neuvonsa olivat silti päteviä. Hän ei tiennyt paljoakaan vastakkaisen sukupuolen iskemisestä, vaikka olikin tietysti lukenut aiheestaa. Nuortenlehdistä asiasta lukeminen ei tietenkään ollut sama asia.
Viettelykommentille Celia hymähti.
"Kuulostaa kyllä ihan loogiselta. Hän on tosin todella tarkkanäköinen, joten pelkään, että hän näkee minun lävitseni", Celia sanoi. "Ja rehellisesti sanottuna, minulla ei ole mitään ideaa, miten edes päällekäyvä vietteleminen onnistuisi, saatika huomaamaton!" No, onneksi ainakaan boolin terästäminen ei ollut käynyt hänen mielessään, joten ehkä hän oli oikeilla jäljillä.
Tuntui aika hienolta puhua aiheesta jonkun kanssa. Ephramille Celia ei uskaltanut puhua, sillä hän pelkäsi veljensä reaktiota hieman. Gwen oli liian älykäs keskustelemaan niin kevyestä aiheesta. Alexille puhuminen taas ei tullut kuuloonkaan, missään nimessä! Celia oli ehä tuntenut Chetin vain muutamia minuutteja, mutta aiheestaa puhumisesta tuskin oli mitään haittaa, jos hän ei mainitsisi nimiä, vai mitä? Hän ei voinut olla täysin varma siitä, että Chet ei harrastanut juoruilua. Tai siis, hänhän harrasti tyttöjen kynsien lakkaamista. Se oli loistava tilaisuus vaihtaa muiden kuulumisia. Chet vaikutti silti ystävälliseltä, joten pelkkä puhuminen ei tuntunut huonolta idealta.
"Hän ei tosin ole tulossa juhliin minun parinani. Itseasiassa en ole varma, tuleeko hän juhliin ollenkaan. Mutta siinä olet oikeassa, että se on mukava rento ympäristö lähestyä häntä. Mutta sinun täytyy luvata, että et pidä minua juhlissa silmällä, jotta et saa tietää kuka hän on", Celia sanoi, ja iski leikkisästi silmää. Hän ei ollut edes varma, uskaltaisiko lähestyä porfessori Wilsonia juhlissa, joten sitä suuremmalla syyllä Chet ei saisi seurata hänen toimiaan. Hänhän saattaisi vetää johtopäätöksen, että Alex oli hänen ihastuksensa, koska Alexin kanssa Celia tulisi puhumaan eniten illan aikana. Ellei poika katoaisi taas jonnekin...
"Mutta en usko, että hän on naimisissa, ja lapsia hänellä ei ainakaan ole!"
Itseasiassa Celia oli varmistanut, että professori Wilsonilla ei ollut sormusta. Tietysti hänellä saattoi olla aviottomia lapsia, mutta se tuntui aika epätodennäköiseltä professori Wilsonin tuntien.
Sääli, että Chet ei tiennyt kaikkea. Professori Wilson sen sijaan tiesi. Vaikka Celia saattoikin vaikuttaa virheettömältä ensisilmäyksellä (sitä hän toivoi), todellisuudessa hän oli yhtä suurta virhettä. Hänen tarvitsisi vain paljastaa nilkkansa tai käsivartensa, ja Chet ei enää sanoisi samaa.

[bubblegay]

Chet joutui korjaamaan yhden strasseistaan sen asetuttua huonosti. Hän oli ehti edetä suhteellisen pitkälle Celian puhuessa, mutta kynsien koristelutahti oli vieläkin hidas.
”Yritän luvata”, hän virnisti ilkikurisesti. ”Ellen toki pöllähdä sattumalta paikalle, mutta toisaalta, tuskin sinä juhlissa pelkästään hänen seurassaan liehut. Etenkin, jos sinulla on jo valmiiksi pari.”
Chet kiinnitti huomiota Celian sanavalintaan. En usko, että hän on naimisissa. Siitä saattoi jo päätellä jotain, etenkin, kun toinen saman tien teilasi mahdollisuuden lapsista. Alaikäisetkin saattoivat saada lapsia (teiniraskaus oli jotain, mille Chet pudisteli päätään), mutta eivät voineet mennä naimisiin. Kai. Oli siis helppoa olettaa, että Celian ihastus oli joko täysi-ikäinen tai ei oppilas lainkaan. Ehkä joku kaupungista eikä koulusta? Mutta hänellä oli mahdollisuus tulla juhliin... Nyt Celian ihastuksen mysteerinen identiteetti alkoi todella kiinnostaa Chetiä.
”Siinä tapauksessa sinulla ei ole esteitä, joita et voisi ylittää”, poika virnisti. ”Joten pistä vaan kaikki peliin. Vai onko jotain muuta, joka estää sinua?”
Oikeastaan se oli enemmän tai vähemmän vaivihkaista utelemista, mutta Chet koki sen oikeudekseen. Hän ei ollut juorukello, ja yleensä kaikki jutut, mitä tytöt hänelle kertoivat, pysyivät visusti salassa. Jokin sentään erotti hänet naissukupuolesta...

Vihdoin Chet sai Celian ensimmäisen käden valmiiksi.
”Pidä se vielä paikallaan”, hän neuvoi, ”lakka on vielä märkää, joten strassit voivat muuten lähteä irti.”
Hän siirtyi Celian toiseen käteen, tarttuen pinsettiensä kanssa jälleen uuteen strassiin.

[Agitha]

"Mm. Olet ehkä oikeassa", Celia sanoi, ja hymyili reippaasti. Hän ei voinut kertoa Chetille, että oli vielä yksi suuri este. Se, että professori Wilson oli koulun opettaja, nimittäin. Celia tiesi, että opettajien ja oppilaiden suhteet olivat lailla kielletty, silloinkin kun molemmat osapuolet olivat täysi-ikäisiä. Vaikka hän kuin ihmeen kaupalla saisi professori Wilsonin kiinnostumaan itsestään, heidän suhteensa ei silti olisi laillinen, ja todennäköisesti professori olisi tarpeeksi vastuullinen huomioimaan sen. Celia huokaisi syvään. Hän kyllä tiesi, että hänen ihastuksensa oli tuhoon tuomittu, mutta silti hän jaksoi unelmoida ja toivoa. Se teki hänet epätoivoiseksi, mutta silti...
Celia huomasi uppoutuneensa ajatuksiinsa, ja havahtui taas todellisuuteen. Hän hymyili Chetille, ja kuuli juuri sopivasti pyynnön pitää valmiskin käsi paikallaan. Celia jätti kätensä sitä liikuttamatta toisen käden viereen kirjapinon päälle, ja ihaili valmistunutta lakkausta. Se oli hyvin siisti ja kaunis, ja silti huomaamaton. Opettajat tuskin valittaisivat siitä silloinkaan, jos edes huomaisivat hänen kynsiään. Ainut huomiota kiinnittävä seikka oli helmikoristeet, ja niitäkään tuskin tuli katsoneeksi liitutaulun luota.
"Jos tosiaan haluat laittaa minun kynteni juhliin, niin odotan innoissani", Celia sanoi. "Olet todella hyvä", hän jatkoi ties kuinka monetta kertaa. Mutta se oli totta. Chet jos joku osaisi varmasti laittaa hänen kyntensä huippukuntoon. Celia ei tosin ollut varma, mitä se hyödyttäisi, sillä sen enempää professori kuin Alexkaan tuskin tulisi kiinnittäneeksi huomiota hänen kynsiinsä. Mutta eikö sanottukin, että tärkeintä oli olla itsevarma? Jos hän tietäisi yrittäneensä parhaansa ulkonäkönsä suhteen, hän olisi varmasti tarpeeksi itsevarma.

[bubblegay]

Vaikka hän oli kuullut ne monta kertaa aiemminkin, kehut tuntuivat silti aina hyviltä. Etenkin, kun puhuttiin jostain, mistä Chet henkilökohtaisesti piti.
”Kiitos”, hän naurahti ja muisti sitten kunnolla juhlat. ”Siis, jotta muistan oikein, hiuksissasi on ruusu? Elleivät aivoni ole jotenkin sekoittaneet sitäkin.”
Pojan täytyisi tehdä jonkinlainen lista tarvikkeista, joita hänen pitäisi tilata ja suunnitelmakartta kynsille, joita oli tilattu. Oli paljon helpompi tehdä pikkutarkkaa työtä, kun tiesi jo etukäteen, mitä oli tekemässä. Chet kiinnitti kieli poskessa strasseja hellästi ensin Celian pikkurilliin ja eteni sitten tytön nimettömään. Kynnet olisivat kohta valmiit, ja hän voisi vihdoin ihailla jälkeä, jota hänen uusin tilauksensa teki.

Oikeastaan poika oli tilannut tällä kertaa vain luottotuotteita ja vähän mitään kokonaan uutta, mutta silti.
”Nämä ovat pian valmiit”, hän ilmoitti ja virnisti. ”Sinun pitää vain pysytellä vielä kiinnityksen jälkeen vähän aikaa paikallaan ja sitten jonkin aikaa varoa, ettet kolhi kynsiäsi mihinkään. Se on kyllä aika all time-ohje.”
Celia pystyisi käyttämään käsiään pian vapaasti, mutta Chet toivoi, etteivät strassit lähtisi irti.
”Ihastuksesi tulee varmasti pitämään näistä! Uskon vakaasti, että jos näet hänet, hän huomaa ne.”

[Agitha]

Celia nyökkäsi merkiksi, että Chet oli ymmärtänyt ruusun oikein.
"Ymmärrän", Celia totesi Chetin ohjeisiin. Tavallisen lakkauksen kanssa hän ei yleensä muistanut varoa kovinkaan paljon, mutta toisaalta hän ei myöskään tehnyt mitään kovin kynsiä riskeeraavaa. Tällä kertaa hänen kynsissään oli myös koholla olevia suhteellisen helposti irtoavia koristeita, joten hänen olisi muistettava kaikenlaista. Hän ei saisi esimerkksi tunkea sormiaan mihinkään pieniin rakoihin. Tai haroa hiuksiaan, sillä helmet jäisivät varmasti helposti kiinni hänen kiharaiseen pehkoonsa.
"Tosin juhliin ei enää ole kovin kauan aikaa, joten ehkä ei haittaa, vaikka onnistuisin pilaamaan nämä", hän jatkoi sitten virnistäen. "Joudut kuitenkin tekemään minulle uudet. Mutta yritän silti olla varovainen!"
Oli ehkä hyvä, että hän oli koulussa laulamassa, eikä vaikka soittamassa tai piirtämässä. Laulaessa ei tarvinnut käyttää sormia.
"Niin minäkin toivon", Celia sanoi. Hän ei tosin ollut edelleenkään varma, auttaisiko se häntä paljoakaan, jos professori Wilson huomaisi hänen kyntensä. Miehet eivät yleensä osanneet arvostaa kauniita yksityiskohtia.
Celia yritti muistuttaa itseään siitä, että laittoi kyntensä itseään varten, eikä ketään muuta.
Celia katseli, kun Chet viimeisteli hänen kyntensä. Hän jätti kätensä paikoilleen kirjapinon päälle senkin jälkeen, kun lakkaus oli valmis, sillä hän ei halunnut pilata sitä huitaisemalla vaikkapa sohvaa tai hameensa helmaa.
"Pääseeköhän sinne juhliin myös ilman paria", hän mietti sitten ääneen pitääkseen puheenaiheet keveinä. "Tai siis, ei kai ne ketään voi ovelta käännyttää? Ja täytyy myöntää, että minäkin vähän epäröin parini suhteen. Hän ei ole sellainen perinteinen herrasmies... Enkä edes tiedä suostuuko hän tulemaan minun kanssani."

[bubblegay]

Kysymys pareista sai Chetin puremaan huultaan.
"En ole varma", hän sanoi epävarmasti. "Tai siis, jotkut ilmeisesti saavat erikoisluvan, mutta tavalliset oppilaat - eli esimerkiksi sinä ja minät - joutuvat pakkoparitukseen, elleivät hanki omaa. Mutta ei, tuskin ne ketään ovelta käännyttävät."
Poika huokaisi teatraalisesti samalla, kun kiinnitti yhden strassin tiukasti.
"Minä en tiedä, ketä pyydän pariksi. Mutta on tässä vielä aikaa, ehkä joku tupsahtaa eteeni. Tai sitten kaappaan tyttöjen siivestä jonkun onnettoman, joka ei osaa sanoa ei."

Se olisi varmasti mielenkiintoista, Chet tytön parina. He varmaan alkaisivat tapella siitä, kumpi joutuisi johtamaan paritansseissa, jos sellaisia joutuisi tanssimaan. Toivottavasti ei, vaikka ne olivatkin aina luonnistuneet pojalta - hän ei vain syttynyt monotonisesta liikkeestä, jossa ei saanut liikkua vapaasti.
"Et ole kysynyt vielä?" Chet uteli ja kohotti katseensa Celiaan. "Vai onko hän vain epävarma?"
Hän tarttui hitaasti tytön viimeiseen sormeen ja kiinnitti strassit varoen, vetäytyen sitten kauemmas ja virnistäen maanisesti.

"Voila."

[Agitha]

"Etköhän sinä jonkun saa", Celia vakuutti iloisesti. Chet ei ollut kovin pahan näköinen, ja oli selvästikin mukava ja hyvä kuuntelija. Hänellä tuskin olisi vaikeuksia löytää partneria. Sen sijaan hänellä saattaisi olla vaikeuksia selittää tytölle, että kaipasi parin vain kaverillisessa mielessä. Celiaa kävi vähän Chetiä sääliksi, ja hän melkein toivoi, että voisi itse lupautua Chetin pariksi. Hän ainakin ymmärtäisi, että kyse ei ollut mistään sen suuremmasta. Mutta Celia oli päätöksensä tehnyt... Kuinkakohan kauan hän joutuisi Alexille vakuuttelemaan, että kyse oli vain kaverillisesta kutsusta?
"No, hän ei tiedä vielä", Celia sanoi. "Mutta en usko, että hänellä on ketään muutakaan. Ja jos hän ei tule, niin ehkä minä ehdin vielä löytää jonkun toisen!" Celia kuulosti urheista sanoistaan huolimatta vähän epävarmalta. Entä jos Alexilla tosiaan olisikin joku toinen pari? Tai Alex ei haluaisi tulla hänen kanssaan edes kaverina?
"Oho, nytkö jo?" Celia ihmetteli, kun Chet sai viimeisen helmikoristeen kiinnitettyä. Hän oli varmaankin upputunut ajatuksiinsa, eikä ollut huomannut kynsien valmistumista, vaikka oli tuijottanut niitä koko ajan.
Hän ihaseli kynsiään hetken, ja heilutteli sitten sormiaan varovaisesti. Hän kuitenkin lepuutti käsiään edelleen kirjapinon päällä, sillä ei halunnut ottaa sitä riskiä, että märkä lakka leviäisi tai kolhiintuisi.
"Hmm. Menen siis Alex Kerrin kanssa. Tunnetko hänet?" Celia päätti sitten viimein tunnustaa. Chethän saisi tietää joka tapauksessa, jos tulisi juhliin. Ja ehkä muutenkin... "Uskotko, että hän suostuu?" hän ei voinut olla kysymättä, ja hymyili vähän nolona.

[bubblegay]

Kerr, Kerr, Kerr. Nimi ei tarvinnut paljoakaan muistelua, vaan Chet nappasi sen mieleensä nopeasti. Alex Kerristä liikkui jonkin verran juttuja ja juoruja, ja niiden perusteella hän oli päätellyt, ettei kyseessä ollut kovin rauhallinen tai hyväkäytöksinen kaveri. Chet ei täysin ymmärtänyt, miten Celia oli päätynyt edes ystäväksi koko ihmisen kanssa ja vähiten, miksi tämä oli menossa tanssiaisiin pojan seuralaisena. No, kaikkea ei voinut tajuta. Ehkä kyseessä oli jokin vielä syntymätön Romeo & Julia-tyyppinen rakkaustarina.

”En varsinaisesti tunne, mutta tiedän”, Chet informoi ja vinkkasi silmää virne huulillaan. ”Miten teistä oikein on tullut kavereita? Siis, ei pahalla, olen vain kiinnostunut. Mutta jos kerran tulette toimeen, niin uskoisin, että suostuu.”
Hän puhui totta, sillä poika ei epäillyt, etteikö Kerr suostuisi Celian kutsuun. Olihan toki mahdollisuus, että tällä oli jo pari katsottuna, mutta Chet oli silti positiivinen uuden kaverimielisen tuttavuutensa puolesta. Etenkin nyt, kun oli päässyt lakkaamaan tämän kynnet ja näin suorittanut omanlaisensa vinksahtaneen rituaalin, johon sisältyi liittyminen Chetin universaaliin fanikerhoon. Peukut pystyyn siis.

[Agitha]

Celia hymähti. Oikeastaan olisi vähän outoa, jos joku ei vähintään tietäisi Alexia. Alex oli pitkä, joten tuli varmasti huomatuksi. Mutta vaikka Alex olisi ollut kääpiö, hän olisi silti tehnyt niin suuren numeron läsnäolostaan, ettei kukaan voisi talloa häntä jalkoihin. Niin röyhkeää tyyppiä ei voinut olla huomaamatta.
"Ymmärrän kyllä, että se ihmetyttää", hän sanoi hymyillen ystävällisesti. Joskus Celia mietti samaa itsekin. "Hän on Ephramin huonetoveri, joten on tullut törmäiltyä vähän väkisin. Oikeastaan Alex on ihan hauska. Välillä", hän jatkoi, ja kohautti olkapäitään.
Celia uskalsi jo liikuttaa käsiään vähän, sillä arveli, ettei Chetin käyttämä lakka ollut kaikkein hitaimmin kuivuvaa sorttia. Hän heilutteli sormiaan pienin liikkein ilmassa, jotta lakka kuivuisi vähän nopeammin. Koko oleskeluhuone haisi kynsilakalta, ja ilmeisesti haju oli häätänyt osan huoneessa olijoista pois. Celia ei ollut huomannut, että heitä olisi vilkuiltu pahansuovasti, mutta oli mahdollista, että hän oli ollut liian keskittynyt keskusteluun Chetin kanssa. Chet tosiaan osasi miellyttävän utelemisen taidon, Celia oli huomaamattaan puhunut melkein ohi suunsa. Mutta tiettyjen puheenaiheiden vältteleminen oli hänellä onneksi niin syvällä selkärangassa, ettei lipsahduksia sattunut kovinkaan usein.
"Melkein sääli että juhliin on niin vähän aikaa, koska sitten täytyää laittaa uusi lakkaus, ja tämä lähtee", Celia sanoi, ja tarkasteli pikkutarkasti laitettuja kynsiään taas. "Mutta luotan siihen, että lopputulos on vielä tätäkin hienompi sitten. Sovitaanko milloin laitat ne?"

//Peli varmaan lähestyy loppuaan?//

[bubblegay]

// yup, tää taitaa jäädä mun vikaksi vuoroksi. \o //

Asioita selvitti hieman se, että Alex oli Celian kaksoisveljen huonetoveri. Chet ei nimittäin nähnyt montaa muutakaan tilannetta, jossa erikoinen parivaljakko olisi voinut tutustua toisiinsa kunnolla ja ilman kolmatta maailmansotaa. Celia tosin ei vaikuttanut kovinkaan riitelevän tai konfliktinhakuisen ihmistyypin edustajalta, mutta ihmeitäkin tapahtui, kun kemiat sattuivat kohtaamaan.
”Uskon”, hän naurahti hyväntahtoisesti. ”Teistä tulee varmasti koko illan katsotuin pari. Tyttöjen siipi ainakin kokee aivan uudenlaisen kriisitilan.”
Chet näki jo mielessään Laurenin ja muiden juorukerhojen jäsenien silmät, jotka meinasivat irrota heidän päästään. Joo, se olisi mukavaa. Ja juorut nyt olivat mitä olivat, tuskin Kerr oli tasan tarkkaan sellainen kuin joku väitti.

”Apua, luot paineita”, Chet inisi, ”mutta toivotaan, että siitä tulee hieno. Täytyykin etsiä jostain ruusukoristeita.”
Hän nyökkäsi ja hymyili Celialle, kun tämä kysyi seuraavasta laittoajasta.
”Olen toistaiseksi aika lailla kokonaan vapaa juhlien alla, joten saat kaikkein parhaimman ajan. Miten olisi niitä edeltävänä iltana, vaikka tässä paikassa ja tähän aikaan? Minulla ei pitäisi olla mitään silloin. Sinun täytyy kyllä varoa vielä seuraava päivä, ettet tuhoa kynsiäsi, mutta uskon, että se onnistuu hyvin. Ja jos tuo aika ei käy, niin olen tavoitettavissa huoneessani - kolmonen - ja ehkä myös täällä koko illan puoli kahdeksan jälkeen.”
Puhuessaan Chet keräsi kynsituotteensa ja asetti ne huolellisesti takaisin laukkuunsa, vetäen sen sitten olalleen. Poika virnisti taas kerran.
”Olet varmaan tähän mennessä mukavin kynsiasiakkaani! Suurin osa tyttöjen siivestä on huomattavasti tylsempää seuraa”, hän huomautti totuudenmukaisesti. ”Ja toivottavasti myös ihastuksesi kanssa käy juhlissa hyvin”, Chet vielä lisäsi ja vinkkasi silmää. Hän oli luvannut olla vakoilematta, ja koittaisi varmasti pitää lupauksensa, muttei tiennyt, kuinka kauan kestäisi. Uteliaisuus voitti hänessä liian usein.

Poika nousi sohvalta, jolla oli viettänyt koko sen ajan, kun oli lakannut Celian kynsiä ja kumarsi. Joskus oli hauskaa leikkiä herrasmiestä.
"Jää hyvästi, mademoiselle", hän heitti parhaalla ranskalaisaksentillaan (jolle hänen opettajansa myös varmasti itki verisesti öisin) ja hymyili, suoristautuen sitten ja siirtyen oleskelutilojen uloskäynnin puolelle.